maanantai 20. tammikuuta 2014

3. Viikko alkakoon

Heipä hei.

Töihin oli lähdettävä tänä aamuna joten kello oli soimassa 06.00. Oli helppo herätä, 10 min olin valmiina alakerrassa tekemässä lounasta töihin, eli perus-setti: leipää, väliin gouda juustoa ja banaani kaveriks. Alkaa vähän jo kyllä kuvottaa toi leipä. Bussimatkalla mietin etten varmaan syö suomessa leipää pitkään aikaan. Töissä aika meni nopeasti. Sain vihdoin ja viimein tehdä töitä niinkuin muut, itsenäisesti! Mutta tietenkin siinä oli pikku ongelma; kaikki asiakkaat eivät puhu englantia, eivätkä ymmärrä etten minä osaa hollantia. Joten välillä täytyi huikata joku tulkiksi. Olin niin ylpee kun sain itse tehtyä paljon omatoimisesti. Viimeiset 2 tuntia (14.00-16.00) on aina hitaita. Yritän jakaa päiväkahvit hitaasti, keskustella asiakkaiden kanssa jotka eivät nuku päiviä tai keksiä muuta tekemistä. Tosiaan, muut kirjoittavat sillä aikaa raportteja mitä mä en voi tehdä kielimuurin vuoksi. No,  vihdoin työaika tuli täyteen ja lähdin bussipysäkille. Ekaa kertaa tänään satoi vettä samaan aikaan kun mä olin ulkona, eli sateenvarjolle oli käyttöä. Bussissa alkoi väsyttää ja päädyin koti-iltaa viettämään. Kotona söin välipalana mandariinin. Laitoin myös mun jemmakaappiin herkkuja mitä kävin ostamassa kotimatkalla. Mulla on tapana ruuan jälkeen kun kirjoitan tänne, syödä pari namua samalla. Tällä kertaa ostin MAOAM hedelmäkarkkeja. En yleensä syö karkkia, tai ei mulle tuu sellasta vimmaa et nyt ostan paljon karkkia! Ei, hyvin hyvin harvoin. Mutta täällä syön iltaisin pari karkkii, oon sen ansainnu!

Tänään töissä ajattelin, että ompa ihanaa kun tää perhe ei tee paljoa sieniruokia kun mä en oikein niistä tykkää, tai ole tottunu syömään. Kun tulin alakertaan mandariinia hakemaan, niin äiti tokas että tänään syödään sienitortilloja. Mun pienen pieni hymy häipyi samantien. Tiiän että kaikkee pitää maistaa tai ainakin olis hyvä ja muuta sellasta mut nää sienet on jotain sellasta mitä en voi sietää. Noh, ei auttanu ku sanoo että nice (kiva). Mää menin olkkariin ja aloin miettii pahinta. Tiiän miltä mun naama näyttää kun maistan jotain ihan hirveetä, ja istun vastapäätä vanhempia. No siinä latoin apuviestejä kavereille ja mummolle. Sitten keksin etten pureskele ollenkaan, vaan nielasen kokonaisena. Niin oon tehny aika usein sienien kanssa. Noh, ruoka-aika tuli enkä kehannu sanoo mitään. Isä pisti rullan mun lautaselle ja haistoin jo sienet sieltä sisältä. Onneks oli riisiä lisäks mikä ehkä vähän pehmenti makua. Mutta en vieläkään pidä sienistä, karu totuus. No join joka lusikallisen jälkeen vettä niin se meni ihan kohtalaisen hyvin koko ruokailu. Lopuksi aattelin ottaa vähän salsaa että ei maistuis se sieni suussa koko yötä. Joo-o, nyt sitten ei oo kauheesti makua suussa kun oli "vähän" tulista kastia.. Äitikin katto ku meikä lapioi sitä suuhun tyytyväisenä, jonka jälkeen sanoin että tykkään tulisesta ruuasta vedet silmissä kun muuta en keksiny. En vaan oo tottunu syömään sieniä, mutta en kehannu sanoo ei. Vähän kun söin ekoja kertoja poikaystävän kotona jotain mistä en tykänny, nii en kehannu kieltäytyä vaan oli pakko pistellä suuhun. Niin sitä vaan nykyään tykätäänkin niistä ruuista! Ehkä jonakin päivänä mä tykkäänkin sienistä.

sellanen sienitarina täältä hollannista. Nyt rupeen valmistautuu nukkumaan menoon, huomiseen!

2 kommenttia:

  1. Se toimettomuus on tosiaan viheliäistä. Oikealla asenteella olet, kun pyrit käyttämään sen ajan asukkaisiin. Ajattele, kuinka hyvältä heistä tuntuu kun jollakin on aikaa vaikka vain istua vieressä ja pitää kädestä kiinni. Onko siellä mahdollista ulkoiluun?

    No, tuo sienijuttu. tuttu juttu minullekin nuoruusvuosilta ja vielä vähän myöhemminkin. Olen kerran syönyt sienikeiton todella hurjaa vauhtia kun en myöskään kehdannut sanoa etten pidä tai kertakaikkiaan pysty sitä syömään. Menihän se. Nykyään syön sieniä mielelläni. luulen kyllä, että yrityksistä huolimatta perhe varmaan huomasi mikä on homman nimi?? voisit varmaan jatkossa vastaavassa tilanteessa kohteliaasti sanoa, että et oikein pidä sienistä, maistan kyllä ja sitten vaan sienipalat lautasen reunalle. Nyt varmaan karkki maistuu, että lähtee sienen maku suusta. syö vaikka useampi. huomenna uudet kujeet, hyvää yötä toivottaa mamma

    VastaaPoista
  2. On mahdollista, mutta sillon ku mulla on aikaa niin ihmiset lepäävät tai muuta. Kyllä vissiin huomas:D no joo öitä!

    VastaaPoista