No moro
Tänään menin kouluun klo 13.00 ja luulin pääseväni luokkaan tapaamaan oppilaita, mutta en sitten päässyt vieläkään. Kierrettiin koulu läpi yhteyshenkilöni Ellenin ja saksalaisten opettajien kanssa. Ihan hirveen iso koulu! Onneks mulla ei oo sellasta. Käytiin katsomassa tanssin opiskelijoita ja heidän harjoituksiaan. Se näytti tosi ihanalta, ja ajattelin mielessä että jos olisin täällä opiskelemassa niin en tiiä olisinko lähihoitajana vai siellä tanssimassa. Kaikki olivat niin rentoja toisia kohtaan ja koko ajan kuului musiikki jostain. Sen jälkeen käytiin kokkipuolen opiskelua. Meidän piti käydä opiskelijoiden pitämässä leipomossa, mutta se oli kiinni. Keittiöt oli tosi isoja, isompia mitä mä oon nähnyt Jyväskylän priimuksessa. Siellä oli tosi kiire opiskelijoilla joten ei oltu kauaa häiritsemässä niitä. Sitten mentiin hissillä 10 kerrokseen missä oli lähihoitajakoulutus. Hyi vitsi miten korkeella oltiin. Siellä oli samanlaisia nukkeja sairaalasängyissä, mitä meilläkin on meidän koulussa. Siellä oli myös tummaihoisia nukkeja, mitä meillä taas ei ole. Sitten oli varasto missä oli paljon laatikoita nimettyinä. Opettaja kertoi että jos opiskelija halusi esimerkiksi harjoitella katetrointia, pistämistä tai jotain muuta niin he pystyivät sieltä hakea laatikon, missä oli kaikki siihen tarvittavat välineet. Se oli musta tosi hyvä idea ja aion kertoa siitä erityisesti meiän koulussa. Sitten saksalaiset lähtivätkin lentoasemalle, joten aika ei ihan riittänyt kaikkeen. Mulle sanottiin, että ens viikolla oon koko päivän lähihoitajaopiskelijoiden luokassa ja seuraamassa opetusta. Hui, jännittää miten se menee.
Koulupäivän jälkeen menin kauppakeskukseen, koska halusin sen yhden paidan mitä en viimeks saanu kun kaupat meni kiinni. Sovitin sitä paitaa, mutta ei se ollu niin hyvä miltä se näytti nuken päällä nii en sitten ostanu sitä. Ostin samasta kaupasta pinkin paidan. Jälkeen päin rupesi mietityttää sen koko ja väri, en tykkää vaaleanpunaisia/pinkkejä vaatteita yleensä niin aattelin käydä vaihtaa sen. No otin samanlaisen mustan ja kokoa pienemmän, mutta siitä puuttui sellasia koristehelmiä. Halusin sen niin kovasti että annoin olla. Sitten olinkin tyytyväinen, kunnes törmäsin samannimiseen kauppaan, melkein sen toisen vierestä (tämä olikin vähän isompi). Menin sisälle ja näin samanlaisen EHJÄN paidan hyllyllä. Menin sitten kassalle ja selitin että ostin tämän paidan täältä ja huomasin helmiä puuttuvan, että saisinko uuden. Myyjät selittivät ettei se onnistuisi koska on eri kauppa. Noh, katoin vähän hämmästyneesti niitä myyjiä ja aloin selittää että oon suomesta enkä ymmärrä. Ei mennyt kauaa kun ne toi uuden ehjän samanlaisen paidan mulle, jes ;) Matkaan tarttui myös korvikset ja villapusero. Villapuseron ostaminenkaan ei ollut ihan niin sulavaa. Sain liian vähän rahaa takaisin kassalta. Noh, en ollut päässyt kaupasta ulos ja laskin varmaan 6 kertaa että ei tässä oo kaikki. Sitten mietin että mitä hittoo sanon sille kassasedälle, vai menisinkö ollenkaan pyytämään rahoja takaisin. No ei auttanu muu kuin mennä kssalle. En ehtinyt sanoa muuta kuin: "hallo", kun kassasetä kertoi tajunneensa antaa liian vähää rahaa takaisin. No näytin kuittia ja toinen myyjä tuli varmistamaan että sain oikean verran takaisin.
Kotiin kun pääsin niin tulin viikkailemaan vaatteita ja lajittelemaan ostokset pusseihin. Oon niin ilonen ja tyytyväinen siihen paitaan minkä sainkin vaihdettua! Ihan kohta äiti vatmaan huutaa että syömäääään. Huomenna mennään melko aikasin Amsterdamiin, wohooo! Katotaan onnistutaanko pääsemään samaan junaan Saran ja Jaskan kanssa ;)
Huomenna lisää Amsterdamista!
Mielenkiintoista koulumaailmaa. Ota vaan kaikki hyvät ideat muistiin niin voit täällä niitä esitellä. Kyllä avartaa näkemyksiä. aikamoinen maailman nainen olet kun siitä vaan vaihdat ostoksia eri kaupassa mistä ostit ohoh. elän taas mielessäni sun matkassa varsinkin huomenna kun jännitän kohtaatko tytöt ja ettet vain eksy. Mutta ei taida kovin suurta huolta kuitenkaan olla. Kunhan vaan olet tarkka ja varovainen. kassin vetoketju kiinni ja kassi mahanpuolella jne...jne... tiedät varmaan t. mamma
VastaaPoista