Moikka
Täällä kirjottelee innoissaan oleva tyttö joka lähtee huomenna klo 10.00 matkustaa kotia kohtia.
Tosiaan aamulla ei väsyttäny yhtään. Oon oottanu juuri tätä päivää, koska nyt oon saanu viettää viimeistä päivää täällä, pakata kaikki tavarat ja odottaa vielä enemmän huomista. Aamulla mä söin ja olinkin jopa 16min etuajassa bussipysäkillä. Sen takia päätin kävellä seuraavalle pysäkille kun oli aikaa. Töissä kaikki muistutteli mua että tää on viiminen päivä: "Jännittääkö lähtee huomenna? Kaipaatko kavereita? Monelta lento lähtee? Me jäämme kaipaamaan sinua!" . No oli ainakin juteltavaa! Töissä olin taas eilisen opiskelija tytön kanssa jolle yritin parhaani mukaan opettaa talon käytäntöjä. Aika meni mukavasti (nopeasti), ja pian olikin enää tunti töitä. Ennen lähtöä kävin sanomassa heipat yhelle asiakkaalle erityisesti. Siltä pääs itku ja sanoi mulle että "i love you" (minä rakastan sinua). Työntekijät olivat ostaneet yhdessä mulle ihanan lahjan: 4 pientä dove merkkistä shampoo, dödö, rasva ja vartaloainepulloa sekä ihanan pienen lasipurkin missä oli karkkia sisällä. He toivottivat hyvää matkaa kotiin ja että he kaipaavat minua. Toivovat että tulen joskus käymään siellä tervehtimässä heitä. Ja varmasti tulenkin!
Töistä lähdin onnellisena ja bussissa huokaisin syvään. Istuessani katoin viimeistä kertaa niitä maisemia ja ajattelin että lähenkö oikeesti jo huomenna, kuin siistii. Eniten odotan sitäettä pääsen antaa kaikki tuliaiset mitä oon ostanu. Se on paras hetki. Toisena ootan siskojen näkemistä!! Kolmantena tulee kaikki muut, sori vaan.
Kotona mä menin heti yläkertaan pakkamaan kaikki tavarat. Siinä samalla tuli lievä paniikki kun painoraja tuli vähän vastaan mun laukkua. Siinä pohdiskelin ja päätin jättää mun yhet farkut tänne, koska ne on vähän liian isot mulle ja en tykkää niistä, sitäpaitsi ostin just 2 uudet farkut just ennen ku lähin koko reissuun. Lisäks jätän lakanat kun ne on niin huonot ja mun kengät millä tulin tänne koska ne on niin kauheeeeen kuluneet ja jotain5-6 vuotta vanhat. Täältä ostin siis uudet kengät jotka pistän huomenna jalkoihin. Ja sitten pakkasin kaiki muut paitsi yökkärin ja tabletin ja puhelimen. Painot on molemmissa laukuissa ok ja nyt voi hyvillä mielin oottaa huomista. Tosiaan katteltiin ton äidin kaa aikatauluja ja mun eka juna lähtee klo 10.00. Eli mun reitti on seuraava: Barendrecht-Rotterdam-Amsterdam Schiphol. Oon siellä amsterdamissa klo 10.50 ja mun lento lähtee 13.50 eli on hyvää aikaa ettii portit sun muut ja käyttää viimisetkin rahat kaupoissa.
Oon niin innoissani mut harmittaa toisaalta. Tällä hetkellä tuntuu että aika ei oo menny nopeesti vaan just kuuden viikon ajan. Odotan kotiin pääsyä, mutta olisin halunnut nähä vielä pari juttua täällä. Onpaha sitten ens kerralle nähtävää. Nyt mulla on sellane olo että voisin mennä nukkuu vähän myöhemmin, joskus 10 aikaan kun oikein väsyttää. Jos meen nyt jo sänkyyn niinku yleensä, nii jännittää enemmän. Herätyskin pitää vissiin laittaa soimaan siinä 8.30... herään varmaa monta kertaa yöllä ku ootan niin paljon. Mut kahvi auttaa aamulla sitte joka tapauksessa! Jooh.. mitäs vielä. On ollu huikee reissu. Suosittelen kaikkia, jolla on pienikin halu lähteä tutustumaan kansainvälisiin työkuvioihin tai opiskeluun liittyviä juttuja, niin LÄHTEKÄÄ! Tää on niin antoisaa, eikä voi oikeen sanoilla kuvailla kuinka paljon, hienoja ja eri kokemuksia on tullut mulle. Itse koen että mulle on tullut enemmän rohkeutta, itsevarmuutta ja halua kokeilla enemmän uusia asioita. Ja voi olla että on tullut vielä jotain mitä en itse vielä huomaa. Sanoinkuvaamattoman hyvä fiilis jäi tästä reissusta ja ikuiset muistot. Tottakai alussa kun olin kipee ja yksin lähdin nii tuntu pahalta ja halusin takas kotiin. Mutta kun menee päivä kerrallaan ja nettikin on nykyään joka paikassa nii kyllä sitä vaan pärjää. Ikävä oli aluks sietämätöntä, pakko sanoo. Mutta itkut illalla auttoi jaksaa huomiseen ja pikku keskustelut anopin, mummon, timin ja ystävien kanssa (niiden jotka piti yhteyttä) anto voimaa tietyllä tavalla. Kyllä, olis kaduttanut ihan suunnattomasti jos en olisi lähtenyt.
Tässä viimeiset sanani, huomenna tulee vielä viimeinen blogikirjoitus SUOMESSA, IHANAA!
torstai 13. helmikuuta 2014
keskiviikko 12. helmikuuta 2014
Kömpelö päivä
Heips
Mä tänään aamulla olin uninen, unohdin harjata hampaat ja harjata hiukset. Kun olin aamupalalla mä söin muroja ja join kupin kahvia. Siinä kun kahvi alkoi olla lopussaan niin aloin pohti0a että miten se kahvi maistukaan tänään niin pahalle. Sittenkatoin kupin pohjaan missä oli vielä tilkka kahvia nii tajusin etten ollut laittanut maitoo siihen, vaan olin juonut sen mustana. Voi luoja ku oli pahaa. No lähdin töihin ja pääsin sinne hyvinkin.
Töissä mä olin tosi hämmästynyt, ilonen ja tosi huikee fiilis tuli, kun MÄ, SUOMALAINEN LÄHIHOITAJAOPISKELIJA sain ittelleni hollantilaisen ykkös vuoden opiskelijan MUN MATKAAN! Se oli sen toinen päivä vasta, joten kaikki oli sille lähes uutta. Oli niin mahtava fiilis kun muut luotti mun työtainoon niin paljon että antoivat mulle oman opiskelija tytön :) Sen takia oli tosi hyvä meininki töissä. Juteltiin paljon ja mun mielestä perustelin mun työtavat sille perusteellisesti. No loppupäivästä aika alkoi kulua hitaasti ja selkää alkoi kolottaa. Onneks saatiin istua viimeinen työtunti ja verrata suomee ja hollantia. Se oli rentoo.
Töistä mä lähdin käymään rotterdamissa kun mä halusin vaihtaa ne mun serkuille ostettujen puukenkien kokoa isommiksi. Olin tosi väsynyt mutta kaupungissa muuttuikin mieli täysin. Mä vaaeltelin koko kauppakadun läpi ja sanoin heipat sille. Kävin erityisesti myös Niken urheilukaupassa ihailemassa vielä viimeisen kerran niitä super ihania treenivaatteita. Sitten menin vaihtamaan kenkien koot. Nappasin samasta kaupasta myös viho viimeiset tuliaiset, mutten kerro kenelle :)
Kaupasta lähdin Rotterdamin asemalle päin. Siellä päässä mä annoin lentopusun koko kaupungille, mä tykkäsin olla täällä niiiiiiin paljon. Sitten tulin kotiin jossa oli ruoka valmiina: chili con carnea. Oli muuten hyvää mutta SIENET mä nieleskelin veden kera. Siitä mä sitten tulinkin tänne yläkertaan pakkailemaan mun tavaroita. Oli ihana pakata kun tietää että huomenna just tähän aikaan odotan aamua, hyvää aamupalaa ja junamatkoja kohti Schipholia. Mulla on sellane tunne että ekaks mä ootan sitä että pääsen lentoasemalle. Siellä mä ootan koneeseen pääsyä ja sitten että oon suomessa. Suomessa mä ootan että saan mun laukut, sitten on kaikki hyvin. Viimiseks ootan että löydän Timin, jonka kanssa lähetään ajelee autolla.
Huomenna lisää. Hyvää yötä ja huomenna onkin VIIMEINEN PÄIVÄ, AATELKAA.
Mä tänään aamulla olin uninen, unohdin harjata hampaat ja harjata hiukset. Kun olin aamupalalla mä söin muroja ja join kupin kahvia. Siinä kun kahvi alkoi olla lopussaan niin aloin pohti0a että miten se kahvi maistukaan tänään niin pahalle. Sittenkatoin kupin pohjaan missä oli vielä tilkka kahvia nii tajusin etten ollut laittanut maitoo siihen, vaan olin juonut sen mustana. Voi luoja ku oli pahaa. No lähdin töihin ja pääsin sinne hyvinkin.
Töissä mä olin tosi hämmästynyt, ilonen ja tosi huikee fiilis tuli, kun MÄ, SUOMALAINEN LÄHIHOITAJAOPISKELIJA sain ittelleni hollantilaisen ykkös vuoden opiskelijan MUN MATKAAN! Se oli sen toinen päivä vasta, joten kaikki oli sille lähes uutta. Oli niin mahtava fiilis kun muut luotti mun työtainoon niin paljon että antoivat mulle oman opiskelija tytön :) Sen takia oli tosi hyvä meininki töissä. Juteltiin paljon ja mun mielestä perustelin mun työtavat sille perusteellisesti. No loppupäivästä aika alkoi kulua hitaasti ja selkää alkoi kolottaa. Onneks saatiin istua viimeinen työtunti ja verrata suomee ja hollantia. Se oli rentoo.
Töistä mä lähdin käymään rotterdamissa kun mä halusin vaihtaa ne mun serkuille ostettujen puukenkien kokoa isommiksi. Olin tosi väsynyt mutta kaupungissa muuttuikin mieli täysin. Mä vaaeltelin koko kauppakadun läpi ja sanoin heipat sille. Kävin erityisesti myös Niken urheilukaupassa ihailemassa vielä viimeisen kerran niitä super ihania treenivaatteita. Sitten menin vaihtamaan kenkien koot. Nappasin samasta kaupasta myös viho viimeiset tuliaiset, mutten kerro kenelle :)
Kaupasta lähdin Rotterdamin asemalle päin. Siellä päässä mä annoin lentopusun koko kaupungille, mä tykkäsin olla täällä niiiiiiin paljon. Sitten tulin kotiin jossa oli ruoka valmiina: chili con carnea. Oli muuten hyvää mutta SIENET mä nieleskelin veden kera. Siitä mä sitten tulinkin tänne yläkertaan pakkailemaan mun tavaroita. Oli ihana pakata kun tietää että huomenna just tähän aikaan odotan aamua, hyvää aamupalaa ja junamatkoja kohti Schipholia. Mulla on sellane tunne että ekaks mä ootan sitä että pääsen lentoasemalle. Siellä mä ootan koneeseen pääsyä ja sitten että oon suomessa. Suomessa mä ootan että saan mun laukut, sitten on kaikki hyvin. Viimiseks ootan että löydän Timin, jonka kanssa lähetään ajelee autolla.
Huomenna lisää. Hyvää yötä ja huomenna onkin VIIMEINEN PÄIVÄ, AATELKAA.
tiistai 11. helmikuuta 2014
Tiistai
Heissan
Mä meinasin unohtaa jo koko blogin tänään, olin jo ihan peiton alla!
Tänään ei oo väsyttäny niin paljoo. Aamulla heräsin selkä kipeenä mutta veikkaan että se johtuu tästä sängystä, tää on liian pehmee. Onneks kohta kotona oottaa mun ikioma maailman paras sänky. Töissä aika meni suht nopeesti, olis voinu nopeemminkin mennä. Ihan tavallinen päivä oikeestaan. Töitten lopussa mä ja toinen opiskelija Jawad lähdettiin käymään keskustassa. Mä ostin mun serkuille ihan oikeet puukengät kun ne oli pyytäny niitä. Laittelin viestiä kuitenkin niistä kotona sitten mun kummitädille ja päädyttiin siihen tulokseen että käyn huomenna vaihtaa ne yhtä kokoa isompiin kuitenkin. Ne koot menee niin hassusti. No keskustasta lähdin kotiin jossa olikin ruoka odottamassa: jauheliha-punajuuri-sipuli-peruna-juusto vuoka. Oli kyllä todella hyvää. Ruokapöydässä äiti sano että mä voin päättää huomisen ja ylihuomisen ruuan. Sanoin että tykkään parsakaalista, porkkanasta ja muista vihanneksista kalan kanssa, joten sitä varmaan tulee toisena päivänä. Oli kiva kun ne tollain ajatteli että mä saan sanoo mistä tykkäsin eniten ja mitä tehdään. Kotona mä kävin suihkussa ja harjasin tukan ja menin peiton alle surffailee nettiin.
Tänään huomasin uutisissa että Kouvolan yhteiskoulu palaa. Säikähdin heti että ei kai se oo just se mun serkkujen koulu, ei ollu, vaan viereinen koulu. Kuitenkin oli kauhee uutinen, joten voimia vaan jokaiselle siitä kärsineelle.
Tääkin postaus oli tällänen lyhyt ja odottelevainen kotiin paluusta. Veikkaan etten oikeen oo vielä sisäistäny koko lähtöö kun kaikki on täällä jo niin rutiinia mulle. Torstaina saattakin tulla jo vähän pidempi viesti. Hyvää yötä!
Mä meinasin unohtaa jo koko blogin tänään, olin jo ihan peiton alla!
Tänään ei oo väsyttäny niin paljoo. Aamulla heräsin selkä kipeenä mutta veikkaan että se johtuu tästä sängystä, tää on liian pehmee. Onneks kohta kotona oottaa mun ikioma maailman paras sänky. Töissä aika meni suht nopeesti, olis voinu nopeemminkin mennä. Ihan tavallinen päivä oikeestaan. Töitten lopussa mä ja toinen opiskelija Jawad lähdettiin käymään keskustassa. Mä ostin mun serkuille ihan oikeet puukengät kun ne oli pyytäny niitä. Laittelin viestiä kuitenkin niistä kotona sitten mun kummitädille ja päädyttiin siihen tulokseen että käyn huomenna vaihtaa ne yhtä kokoa isompiin kuitenkin. Ne koot menee niin hassusti. No keskustasta lähdin kotiin jossa olikin ruoka odottamassa: jauheliha-punajuuri-sipuli-peruna-juusto vuoka. Oli kyllä todella hyvää. Ruokapöydässä äiti sano että mä voin päättää huomisen ja ylihuomisen ruuan. Sanoin että tykkään parsakaalista, porkkanasta ja muista vihanneksista kalan kanssa, joten sitä varmaan tulee toisena päivänä. Oli kiva kun ne tollain ajatteli että mä saan sanoo mistä tykkäsin eniten ja mitä tehdään. Kotona mä kävin suihkussa ja harjasin tukan ja menin peiton alle surffailee nettiin.
Tänään huomasin uutisissa että Kouvolan yhteiskoulu palaa. Säikähdin heti että ei kai se oo just se mun serkkujen koulu, ei ollu, vaan viereinen koulu. Kuitenkin oli kauhee uutinen, joten voimia vaan jokaiselle siitä kärsineelle.
Tääkin postaus oli tällänen lyhyt ja odottelevainen kotiin paluusta. Veikkaan etten oikeen oo vielä sisäistäny koko lähtöö kun kaikki on täällä jo niin rutiinia mulle. Torstaina saattakin tulla jo vähän pidempi viesti. Hyvää yötä!
maanantai 10. helmikuuta 2014
Maanantai mennyt
Hohhoijaa
Tänäänkin oli normaali tavallinen päivä. Aamulla heräsin, tein leipää evääks ja lähdin juoksee bussipysäkille. Töissä aika meni ekaa kertaa niin nopeesti että siinä klo 14.00 aikaan vasta alko vähä junttaamaan. Aamupäivällä kyllä olin ihan super väsyny töissä, haukottelin vaan ja niin ees päin. Hymyilin kuitenkin koko ajan. Töitten loputtua mä menin oottelemaan bussia viereiseen kauppakeskukseen. Olin kuitenki nii väsyny että myöhästyin siitä bussista, joten menin seuraavalla linkillä, jäin pois yhessä risteyksessä josta lähdin toisella linkillä kotiin. Kotona olin hetken yksin kun äiti oli shoppailemassa. Mä lauleskelin itekseni ja sellasta mun tapasta touhusin. Sitten äitikin jo tuli ja alkoi tehä ruokaa. Hyvää oli! Lihaa, perunoita ja keittettyä punajuurta. Puhuttiin mun lähtöaikataulusta ja huomisesta päivästä ja mun suunnitelmista ruuan aikana. Mä olisin halunnu jälkkäriä, mut täällä ei koskaan saa ja mun oma jemmakaappikin oli tyhjä. Itku meinas päästä. Joku kiva mansikkarahka tai pirtee mustikkakeitto olis maistunu (vink, vink mummolle). Noo äiti lähti käymään sitten ruuan jälkeen ystävänsä luona ja mä jäin valmistelee nukkumaan menoo. Pikkusen rupes ärsyttää kun toi koira rupes haukkuu ja ulvoo alakerrassa kun se lähti. Ihme sika. Tässä mä nyt oon tekstaillu ja ollu netissä. Kohta meen pesee hampaat, vaihdan yövaatteet ja pelaan vielä vähän aikaa puhelimella.
Tällänen tylsä postaus vaihteeks. Huomisiin, hyvät yöt.
Tänäänkin oli normaali tavallinen päivä. Aamulla heräsin, tein leipää evääks ja lähdin juoksee bussipysäkille. Töissä aika meni ekaa kertaa niin nopeesti että siinä klo 14.00 aikaan vasta alko vähä junttaamaan. Aamupäivällä kyllä olin ihan super väsyny töissä, haukottelin vaan ja niin ees päin. Hymyilin kuitenkin koko ajan. Töitten loputtua mä menin oottelemaan bussia viereiseen kauppakeskukseen. Olin kuitenki nii väsyny että myöhästyin siitä bussista, joten menin seuraavalla linkillä, jäin pois yhessä risteyksessä josta lähdin toisella linkillä kotiin. Kotona olin hetken yksin kun äiti oli shoppailemassa. Mä lauleskelin itekseni ja sellasta mun tapasta touhusin. Sitten äitikin jo tuli ja alkoi tehä ruokaa. Hyvää oli! Lihaa, perunoita ja keittettyä punajuurta. Puhuttiin mun lähtöaikataulusta ja huomisesta päivästä ja mun suunnitelmista ruuan aikana. Mä olisin halunnu jälkkäriä, mut täällä ei koskaan saa ja mun oma jemmakaappikin oli tyhjä. Itku meinas päästä. Joku kiva mansikkarahka tai pirtee mustikkakeitto olis maistunu (vink, vink mummolle). Noo äiti lähti käymään sitten ruuan jälkeen ystävänsä luona ja mä jäin valmistelee nukkumaan menoo. Pikkusen rupes ärsyttää kun toi koira rupes haukkuu ja ulvoo alakerrassa kun se lähti. Ihme sika. Tässä mä nyt oon tekstaillu ja ollu netissä. Kohta meen pesee hampaat, vaihdan yövaatteet ja pelaan vielä vähän aikaa puhelimella.
Tällänen tylsä postaus vaihteeks. Huomisiin, hyvät yöt.
sunnuntai 9. helmikuuta 2014
Viimeinen sunnuntai
Hallo
Tänään on ollut varsin leppoisa päivä. Nukuin johonkin 9 asti ja siinä vielä johonkin 12 asti makoilin sängyssä, väsytti ihan kauheesti sen eilisen reissun jälkeen, ehkä eniten koko reissulla. En oikee tienny mitä tekisin tänään, mutta halusin jotain tehä jotta aika kuluis nopeammin. Kun nousin ylös, vaihdoin vaatteet ja menin syömään aamupalan: keitetty kananmuna ja leipä. Siinä sitten samalla ajattelin että voisin käydä Zuidpleinissä pyörimässä. No lähdin bussilla sinne ja pääsinkin nopeasti perille. Kiertelin kauppoja ja aattelin ostaa yhen paidan. Olin jo jonottamassa että saisin rahaa nostettua, mutta just kun oli mun vuoro nii huomasin että mun kortti oli jääny kotiin. Olin nimittäin eilen sen jättäny kotiin ettei se hukkuis meiän yöelämä reissulla. Hyvä idea oli mutta jos olisin aamulla sen muistanu nii vielä parempi. No oli mulla pari kymppiä mukana mutta en sitte kuitenkaa mitään ostanu vaan lähdin kotiin. Kotona mä otin pienet päiväunet, pelasin, laittelin viestiä ja luin uutisia. Siinä se aika menikin kunnes tuli ruoka-aika. Ruokana oli erittäin hollantilaista perinnekeittoa jota syödään talvisin. Se oli hernekeittoa, johon oli lisätty lihaa,porkkanaa, selleriä ja muita kasviksia. Lisäks sinne pilkottiin makkaran paloja. Oli ihan ok muttei mun herkkua kyllä. Vatsa tuli kuitenkin täyteen. Tänään oli syömässä myös perheen äidin tytär ja hänen 4 lasta. Oli mukava nähdä heitäkin.
Ruuan jälkeen tulin ylös kirjottaa blogia. Oon tosi väsyny, onneks tänään ei tapahtunu mitään ihmeellistä nii ei tarvii kirjoittaa pitkää tarinaa.
Huomenna alkaa viimeiset 4 päivää ja en malta edelleenkään oottaa kotiin pääsemistä!
Huomenna lisää, nyt nukkumaan. Öitä!
Tänään on ollut varsin leppoisa päivä. Nukuin johonkin 9 asti ja siinä vielä johonkin 12 asti makoilin sängyssä, väsytti ihan kauheesti sen eilisen reissun jälkeen, ehkä eniten koko reissulla. En oikee tienny mitä tekisin tänään, mutta halusin jotain tehä jotta aika kuluis nopeammin. Kun nousin ylös, vaihdoin vaatteet ja menin syömään aamupalan: keitetty kananmuna ja leipä. Siinä sitten samalla ajattelin että voisin käydä Zuidpleinissä pyörimässä. No lähdin bussilla sinne ja pääsinkin nopeasti perille. Kiertelin kauppoja ja aattelin ostaa yhen paidan. Olin jo jonottamassa että saisin rahaa nostettua, mutta just kun oli mun vuoro nii huomasin että mun kortti oli jääny kotiin. Olin nimittäin eilen sen jättäny kotiin ettei se hukkuis meiän yöelämä reissulla. Hyvä idea oli mutta jos olisin aamulla sen muistanu nii vielä parempi. No oli mulla pari kymppiä mukana mutta en sitte kuitenkaa mitään ostanu vaan lähdin kotiin. Kotona mä otin pienet päiväunet, pelasin, laittelin viestiä ja luin uutisia. Siinä se aika menikin kunnes tuli ruoka-aika. Ruokana oli erittäin hollantilaista perinnekeittoa jota syödään talvisin. Se oli hernekeittoa, johon oli lisätty lihaa,porkkanaa, selleriä ja muita kasviksia. Lisäks sinne pilkottiin makkaran paloja. Oli ihan ok muttei mun herkkua kyllä. Vatsa tuli kuitenkin täyteen. Tänään oli syömässä myös perheen äidin tytär ja hänen 4 lasta. Oli mukava nähdä heitäkin.
Ruuan jälkeen tulin ylös kirjottaa blogia. Oon tosi väsyny, onneks tänään ei tapahtunu mitään ihmeellistä nii ei tarvii kirjoittaa pitkää tarinaa.
Huomenna alkaa viimeiset 4 päivää ja en malta edelleenkään oottaa kotiin pääsemistä!
Huomenna lisää, nyt nukkumaan. Öitä!
Tyttöjen kanssa menossa
Huomenta
Kirjotan eilisestä nyt, koska meni vähän myöhään eilen.
Aamulla heräilin hitaasti ja pelailin tabletilla. Mietin että mitä oikein tekisin tänään, viimeisenä lauantai päivänä. Ne uudet tytöt Mikkelistä pyysivät mua Zuidpleiniin shoppailee ja toinen vaihtoehto oli mennä käymään Goudassa. No kävin siinä kuitenkin rauhassa suihkussa ennen kuin päätin mitään. Sitten kun olin kuivaamassa hiuksia päätin lähteä Goudaan, koska siellä en ole vielä käynyt ja pääsen Zuidpleiniin ens viikolla vielä töiden jälkeen jos haluan. No lähdin ensimmäisellä bussilla Goudaan. Luulin että junaliput maksaisivat enemmän, mutta yhteensä se olikin joku 10€. Goudassa oottelin Saraa ja Jaskaa asemalla. Ne sitten tulivat polkupyörillä hakemaan mua, joten mä hyppäsin Saran tarakalle. Täällä on ihan normaalia että ihmiset kulkevat toisten pyörien kyydissä tarakalla. No mentiin Goudan keskustaan. Heti näin että se on paljon paljon pienempi paikka kuin Rotterdam. Tosi paljon pienempi. Mutta se oli ihana pieni paikka, missä oli tori auki. Siellä myytiin hedelmiä, kasviksia, tossuja, kännykän kuoria, juustoa ja muuta. Kierreltiin siinä hetki kun otin kuvia ja mentiin kattelee muita kauppoja. Aika samat kaupat oli kuin mitä täälläkin, mutta oli myös muutama uusi missä en ole ennen käynyt. Oon ettiny täältä Hollannista uusia kenkiä, Rotterdamista, Amsterdamista ja Zuidpleinistä mutta en oo löytänyt. Goudassa käytiin kenkäkaupassa, josta mä löysin ihanat kengät, rakkautta ensi silmäyksellä. Sellaset mustat, sivussa vetskari, pohkeeseen asti ylettyvät mokkakengät. Ihanat. Ei ollu alennuksessa mutta ei ollu hirveen kalliitkaan. Löysin myös 2 rannekorua ja yhdet puhelimen kuoret alennuksista.
Sitten käytiin ostamassa vähän jotain suolaista. Otettiin kinkku-juusto croissantit ja mentiin kassalle. Me siinä puhuttiin jotain suomeks ja kun tuli mun vuoro, niin myyjä alko puhuu mulle: "Onko sinulla juusto? Kinkku? Vai molemmat?" Oltiin kaikki hämmästyneitä ja ite mietin heti että mitä kieltä toi tommonen on. Vastasin sitte suomeks että kinkkujuusto. Se myyjä kerto että sen äiti on suomalainen, oulusta. Voi jestas ku sydän pomppas volttia kun se alko puhuu suomee! Aika hauska sattuma kyllä. No lähdettiin siitä sitte kiertelee jotakin kirkkoja. Päätettiin niin että mennään kaikki yhessä Saran ja Jaskan luona kun niillä oli ruoka klo 18.00. No kun päästiin perille niin se nainen tarjos mullekin ruokaa, mikä oli ihan kiva. Näin Jaskan ja Saran huoneen missä neasu. Olihan se pieni mutta hyvin näyttivät pärjäävän. Ruuaks oli joku juustoinen alkukeitto, tortilloja pääruuaks missä oli sisällä sellasta muhennosta missä oli maissia, lihaa, paprikaa yms. Jälkiruuaks oli maustamatonta jugurttia ja omena viipaleita. Lisänä oli kurkkuviipaleita ja kanapastejoita. Oli hyvää ruokaa ja paljon. No siitä sitten päätettiin lähteä mun kodilla käymään ja siitä sitten kattomaan vähän Rotterdamin yöelämää. Mulla oli jo valmiiks menopaluu junalippu, mutta tytöt ei saanu ostettua lippua asemalta, kun tiski oli menny jo kiinni ja niistä koneista ei voi ostaa kun siinä ei toiminu visa electron. No aateltiin että pakkohan junasta on sitte ostettava ne. Meidän määränpää oli siis Rotterdam Centraal, mutta meidän junassa luki Den Haag Centraal, mutta se juna lähti laiturilta mistä meidän piti lähteä. No hypättiin siihen junaan vaikka siinä lukikin väärä paikka. Vähän jänskätti kyllä olla siellä junassa, kun odotettiin sitä konduktööria. No eka pysäkki tuli ja meni, seuraavaa pysäkkiä odotellessa mietittiin että meijän olis pitäny nousta ekalla pysäkillä pois ja nyt ollaan menossa väärään paikkaan. Naurettiin siinä kaaoksen keskellä että tytöillä ei oo lippua mihinkään suuntaan ja mulla oli mutta olin väärään paikkaan menossa. No juna pysähtyi ja huomattiin että kyllä me oltiin kuitenkin Rotterdam Centraalilla. Voi sitä naurun määrää, no tytöt pääs ilmaseks kun ei konduktööriä näkyny ja mä pääsin oikeeseen paikkaan. No siitä jatkettiin matkaa metrolla ja bussilla mun kodin luo. Meillä oli muutama lonkero mukana niin siinä bussipysäkillä just kun bussi tuli, niin meiän muovipussi hajos ja yks pullo meni rikki, alettiin vaan nauraan eikä nolottannu kyllä yhtään. Etupenkin mummo alko nauraa kanssa ja sitä rataa. Hyvää tuuria. No päästiin meille jossa juotiin lonkerot ja mä vaihdoin vaatteita.
Sitten lähdettiinkin yöelämää katteleen. Päästiin Rotterdamiin josta löydättiin sellanen clubi kuin St. Tropez ja päädyttiin sinne. Eipä kauheesti papereita kyselly, vaan kysy vaan ihan rennosti että ootteko 18. No saatiin rannekkeet ja mentiin sisälle. Sisäänpääsy oli oli 5€ ja saatiin leimatkin käteen. Oli vähän erilainen meno kun suomessa missä ollaan oltu. Isoin ero oli se että sisällä sai polttaa tupakkaa ja drinkit tuli sellastista normaaleista laseista, vähän niinku meiän koulun ruokalan laseista. Se oli kans vähä outoo kun siellä ei ollut narikkaa. Me jätettiin meiän takit seinän viereen, missä myös tanssittiin samalla kun vahdittiin tavaroita. Musiikki oli ihan erilaista, muutama tuttu kappale tuli. Tanssiitiin siinä aikamme ja juotiin siellä yhdet drinkit. En tiiä mitä niissä oli, kun ei tiedetty mitä siellä tarjoillaan niin sanottiin vaan että tekee jotkut hyvät. Hyvää oli, ei siinä. No sitten jossakin vaiheessa etittiin vessa, mikä makso 50 senttiä. Koko baarissa oli kaks vessaa naisille ja miehille mikä oli ärsyttävää ja se että siitä piti vielä maksaa sisäänpääsyn lisäks. No kuitenkin tanssittiin vielä hetki vessa reissun jälkeen ja päätettiin lähteä kotiin.
Mä lähdin siis metroasemalle ja tytöt lähti Rotterdamin asemalle kun ne meni junalla. No mä sitten jouduin soittaa tytöille kun se metroasema oli kiinni. Mä menin tyttöjen kanssa Rotterdamin asemalle ja aattelin että kyllä sitte ratikalla pääsee. Asemalla katottiin että ratikat ja metrot ei kulje öisin että mä en pääse niillä kotiin. No mentiin tiskiltä kysymään että meniskö junat sitten. Kello oli 02.30 ja tyttöjen seuraava juna lähti aamu 6-7 aikaan ja mun vähä aikasemmin siinä joskus 5. Oltiin ihan hämmästyneitä koska luultiin että ees junat kulkis. No ei auttanu ku miettiä asemalla että mitähän nyt tehään. Onneks asema oli auki että päästiin sisälle edes. No sit Jaska huomas bussipysäkkitaulun ulkoa joten mentiin kattoo ne aikataulut. ONNEKS meiän molempien bussit lähti n. 30min päästä. Mutta koko bussiasema oli joten remontissa joten oli pikkasen vaikee oikeet laiturit mistä ne lähtee. Mä löysin omani eka mutta Saran ja Jaskan pysäkki oli vähä vaikeempi löytää. Ei onneks pelottanu silleen kun oltiin kaikki yhessä ja aina jossakin oli ihmisiä että sillain. Eikä oltu humalassa että sekin autto asiaa :) No mun bussi lähti 5 min aikasemmin ku tyttöjen joten sitten sanottiin heipat ja sovittiin että laitetaan viestiä heti kun ollaan kotona. Tyttöjen bussi löyty kans joten ei ollut hätää enää. Menin istuu bussissa kusin viereen varmuuden vuoks. Pääsin kotiin ja yritin avata ovee avaimella. Se lukko on jotenki ihmeellinen kun se ovi on tosi vaikee avata, tai sit mä en oikee tajuu sitä miten se pitäs avata. No siinä veivasin avainta jonkun aikaa ja meinas hermo mennä, mutta onneks se sitten avautu ja pääsin sisälle. Kotona mä menin heti nukkuu ja tässä mä nyt oon aamupalapöydässä.
Oli ihanan jännä lauantai, muttei liian jännä miltä ehkä jotkut saattaa sen kuvitella. Ainut miinus puoli kulkuyhteyksien lisäks oli se että nyt mun tukka, vaatteet ja takki haisee tupakalle kun siellä sisällä porukka poltti. No ne saa pestyä.
Siinä eilinen, illalla tulee tekstiä tästä sunnuntai päivästä, mikä todennäkösesti tulee olemaan vähän rauhallisempi. Hyvät päivän jatkot!
Kirjotan eilisestä nyt, koska meni vähän myöhään eilen.
Aamulla heräilin hitaasti ja pelailin tabletilla. Mietin että mitä oikein tekisin tänään, viimeisenä lauantai päivänä. Ne uudet tytöt Mikkelistä pyysivät mua Zuidpleiniin shoppailee ja toinen vaihtoehto oli mennä käymään Goudassa. No kävin siinä kuitenkin rauhassa suihkussa ennen kuin päätin mitään. Sitten kun olin kuivaamassa hiuksia päätin lähteä Goudaan, koska siellä en ole vielä käynyt ja pääsen Zuidpleiniin ens viikolla vielä töiden jälkeen jos haluan. No lähdin ensimmäisellä bussilla Goudaan. Luulin että junaliput maksaisivat enemmän, mutta yhteensä se olikin joku 10€. Goudassa oottelin Saraa ja Jaskaa asemalla. Ne sitten tulivat polkupyörillä hakemaan mua, joten mä hyppäsin Saran tarakalle. Täällä on ihan normaalia että ihmiset kulkevat toisten pyörien kyydissä tarakalla. No mentiin Goudan keskustaan. Heti näin että se on paljon paljon pienempi paikka kuin Rotterdam. Tosi paljon pienempi. Mutta se oli ihana pieni paikka, missä oli tori auki. Siellä myytiin hedelmiä, kasviksia, tossuja, kännykän kuoria, juustoa ja muuta. Kierreltiin siinä hetki kun otin kuvia ja mentiin kattelee muita kauppoja. Aika samat kaupat oli kuin mitä täälläkin, mutta oli myös muutama uusi missä en ole ennen käynyt. Oon ettiny täältä Hollannista uusia kenkiä, Rotterdamista, Amsterdamista ja Zuidpleinistä mutta en oo löytänyt. Goudassa käytiin kenkäkaupassa, josta mä löysin ihanat kengät, rakkautta ensi silmäyksellä. Sellaset mustat, sivussa vetskari, pohkeeseen asti ylettyvät mokkakengät. Ihanat. Ei ollu alennuksessa mutta ei ollu hirveen kalliitkaan. Löysin myös 2 rannekorua ja yhdet puhelimen kuoret alennuksista.
Sitten käytiin ostamassa vähän jotain suolaista. Otettiin kinkku-juusto croissantit ja mentiin kassalle. Me siinä puhuttiin jotain suomeks ja kun tuli mun vuoro, niin myyjä alko puhuu mulle: "Onko sinulla juusto? Kinkku? Vai molemmat?" Oltiin kaikki hämmästyneitä ja ite mietin heti että mitä kieltä toi tommonen on. Vastasin sitte suomeks että kinkkujuusto. Se myyjä kerto että sen äiti on suomalainen, oulusta. Voi jestas ku sydän pomppas volttia kun se alko puhuu suomee! Aika hauska sattuma kyllä. No lähdettiin siitä sitte kiertelee jotakin kirkkoja. Päätettiin niin että mennään kaikki yhessä Saran ja Jaskan luona kun niillä oli ruoka klo 18.00. No kun päästiin perille niin se nainen tarjos mullekin ruokaa, mikä oli ihan kiva. Näin Jaskan ja Saran huoneen missä neasu. Olihan se pieni mutta hyvin näyttivät pärjäävän. Ruuaks oli joku juustoinen alkukeitto, tortilloja pääruuaks missä oli sisällä sellasta muhennosta missä oli maissia, lihaa, paprikaa yms. Jälkiruuaks oli maustamatonta jugurttia ja omena viipaleita. Lisänä oli kurkkuviipaleita ja kanapastejoita. Oli hyvää ruokaa ja paljon. No siitä sitten päätettiin lähteä mun kodilla käymään ja siitä sitten kattomaan vähän Rotterdamin yöelämää. Mulla oli jo valmiiks menopaluu junalippu, mutta tytöt ei saanu ostettua lippua asemalta, kun tiski oli menny jo kiinni ja niistä koneista ei voi ostaa kun siinä ei toiminu visa electron. No aateltiin että pakkohan junasta on sitte ostettava ne. Meidän määränpää oli siis Rotterdam Centraal, mutta meidän junassa luki Den Haag Centraal, mutta se juna lähti laiturilta mistä meidän piti lähteä. No hypättiin siihen junaan vaikka siinä lukikin väärä paikka. Vähän jänskätti kyllä olla siellä junassa, kun odotettiin sitä konduktööria. No eka pysäkki tuli ja meni, seuraavaa pysäkkiä odotellessa mietittiin että meijän olis pitäny nousta ekalla pysäkillä pois ja nyt ollaan menossa väärään paikkaan. Naurettiin siinä kaaoksen keskellä että tytöillä ei oo lippua mihinkään suuntaan ja mulla oli mutta olin väärään paikkaan menossa. No juna pysähtyi ja huomattiin että kyllä me oltiin kuitenkin Rotterdam Centraalilla. Voi sitä naurun määrää, no tytöt pääs ilmaseks kun ei konduktööriä näkyny ja mä pääsin oikeeseen paikkaan. No siitä jatkettiin matkaa metrolla ja bussilla mun kodin luo. Meillä oli muutama lonkero mukana niin siinä bussipysäkillä just kun bussi tuli, niin meiän muovipussi hajos ja yks pullo meni rikki, alettiin vaan nauraan eikä nolottannu kyllä yhtään. Etupenkin mummo alko nauraa kanssa ja sitä rataa. Hyvää tuuria. No päästiin meille jossa juotiin lonkerot ja mä vaihdoin vaatteita.
Sitten lähdettiinkin yöelämää katteleen. Päästiin Rotterdamiin josta löydättiin sellanen clubi kuin St. Tropez ja päädyttiin sinne. Eipä kauheesti papereita kyselly, vaan kysy vaan ihan rennosti että ootteko 18. No saatiin rannekkeet ja mentiin sisälle. Sisäänpääsy oli oli 5€ ja saatiin leimatkin käteen. Oli vähän erilainen meno kun suomessa missä ollaan oltu. Isoin ero oli se että sisällä sai polttaa tupakkaa ja drinkit tuli sellastista normaaleista laseista, vähän niinku meiän koulun ruokalan laseista. Se oli kans vähä outoo kun siellä ei ollut narikkaa. Me jätettiin meiän takit seinän viereen, missä myös tanssittiin samalla kun vahdittiin tavaroita. Musiikki oli ihan erilaista, muutama tuttu kappale tuli. Tanssiitiin siinä aikamme ja juotiin siellä yhdet drinkit. En tiiä mitä niissä oli, kun ei tiedetty mitä siellä tarjoillaan niin sanottiin vaan että tekee jotkut hyvät. Hyvää oli, ei siinä. No sitten jossakin vaiheessa etittiin vessa, mikä makso 50 senttiä. Koko baarissa oli kaks vessaa naisille ja miehille mikä oli ärsyttävää ja se että siitä piti vielä maksaa sisäänpääsyn lisäks. No kuitenkin tanssittiin vielä hetki vessa reissun jälkeen ja päätettiin lähteä kotiin.
Mä lähdin siis metroasemalle ja tytöt lähti Rotterdamin asemalle kun ne meni junalla. No mä sitten jouduin soittaa tytöille kun se metroasema oli kiinni. Mä menin tyttöjen kanssa Rotterdamin asemalle ja aattelin että kyllä sitte ratikalla pääsee. Asemalla katottiin että ratikat ja metrot ei kulje öisin että mä en pääse niillä kotiin. No mentiin tiskiltä kysymään että meniskö junat sitten. Kello oli 02.30 ja tyttöjen seuraava juna lähti aamu 6-7 aikaan ja mun vähä aikasemmin siinä joskus 5. Oltiin ihan hämmästyneitä koska luultiin että ees junat kulkis. No ei auttanu ku miettiä asemalla että mitähän nyt tehään. Onneks asema oli auki että päästiin sisälle edes. No sit Jaska huomas bussipysäkkitaulun ulkoa joten mentiin kattoo ne aikataulut. ONNEKS meiän molempien bussit lähti n. 30min päästä. Mutta koko bussiasema oli joten remontissa joten oli pikkasen vaikee oikeet laiturit mistä ne lähtee. Mä löysin omani eka mutta Saran ja Jaskan pysäkki oli vähä vaikeempi löytää. Ei onneks pelottanu silleen kun oltiin kaikki yhessä ja aina jossakin oli ihmisiä että sillain. Eikä oltu humalassa että sekin autto asiaa :) No mun bussi lähti 5 min aikasemmin ku tyttöjen joten sitten sanottiin heipat ja sovittiin että laitetaan viestiä heti kun ollaan kotona. Tyttöjen bussi löyty kans joten ei ollut hätää enää. Menin istuu bussissa kusin viereen varmuuden vuoks. Pääsin kotiin ja yritin avata ovee avaimella. Se lukko on jotenki ihmeellinen kun se ovi on tosi vaikee avata, tai sit mä en oikee tajuu sitä miten se pitäs avata. No siinä veivasin avainta jonkun aikaa ja meinas hermo mennä, mutta onneks se sitten avautu ja pääsin sisälle. Kotona mä menin heti nukkuu ja tässä mä nyt oon aamupalapöydässä.
Oli ihanan jännä lauantai, muttei liian jännä miltä ehkä jotkut saattaa sen kuvitella. Ainut miinus puoli kulkuyhteyksien lisäks oli se että nyt mun tukka, vaatteet ja takki haisee tupakalle kun siellä sisällä porukka poltti. No ne saa pestyä.
Siinä eilinen, illalla tulee tekstiä tästä sunnuntai päivästä, mikä todennäkösesti tulee olemaan vähän rauhallisempi. Hyvät päivän jatkot!
perjantai 7. helmikuuta 2014
Viimeinen viikonloppu alkakoon
Hellurei ja hellät tunteet.
Tänään on ollut mukava päivä. Se siinä tiivistettynä. Aamulla heräsin itse (ennen kuin kello soi) jo siinä 8 aikoihin. En saanut enää unta sen jälkeen ja kello soi 8.30 joten päätin nousta ylös. No siinä sitten kävin pesulla ja pisulla sekä pistin itseni valmiiksi koulua varten. Oli kivaa kun aamulla oli niin paljon aikaa valmistautua kun linkki lähti tosta pysäkiltä klo 10.03. Jännitin vähän että päästäiskö samaan linkkiin tyttöjen kanssa kun oltiin niin sovittu. No bussissa sitten kuitenkin nähtiin, eli hyvin meni. Bussissa juteltiin meidän perheistä missä asutaan. Jonkin verran on yhtäläisyyksiä mutta on myös eroja. Sitten vaihdettiin bussia ja mentiin koululle. Siellä me tavattiin Ellen ja juteltiin miten mulla on mennyt ja tytöillä kun he ovat vasta viikon täällä olleet. Sitten kierrettiin koulu läpi, koska tytöt eivät olleet nähneet sitä (mä oon). No kierroksen jälkeen lähdettiin Rotterdamin keskustaan shoppailee. Mä mietin että itse en varmaankaan mene enää sinne ensi viikolla, kun on viimeiset työpäivät eikä vapaapäivää ollenkaan ennen kuin lähden, joten nyt ostan viimeisiä juttuja sieltä. No kierrettiin kaikki kaupat läpi ja kerroin millaista täällä on yleensäkin. Käytiin burger kingissä syömässä hamppariateriat siinä jossakin välissä. Keli oli kauhee, sato vettä ja tuuli sitäkin kovempaa. Kun oltiin syömässä katsottiin ikkunasta, niin jonkun miehen sateenvarjo kääntyi eka silleen väärinpäin ja vielä irtos koko varjo siitä irti (tuuli niin kovaa). Mutta oli siellä pari muutakin varjoa maassa ihan rikkinäisinä. Ei oo ollut mun aikana niin kovaa tuulta kun tänään. No aikamme kierrettiin ja 18.00 aikoihin ruvettiin lähtee takas kotiin. Bussipysäkillä juteltiin huomisen suunnitelmista, mut ite en oikein vielä tiiä mitä tekisin.
Kotona ruoka oli melkein valmis ja tänään olikin tähän asti parasta ruokaa: kalaa, perunaa ja keitettyjä porkkanoita. Kyllä maistukin hyvälle! Sen jälkeen äiti lähti johonkin sen lapsenlapsen juttuun, joten mä oon nyt Billy koiran kanssa kahestaan kotona. Ei onneks pelota, lähinnä vaan väsyttää.
Tässä tämän päivän osuus, huomenna huomisesta, öitä!
Tänään on ollut mukava päivä. Se siinä tiivistettynä. Aamulla heräsin itse (ennen kuin kello soi) jo siinä 8 aikoihin. En saanut enää unta sen jälkeen ja kello soi 8.30 joten päätin nousta ylös. No siinä sitten kävin pesulla ja pisulla sekä pistin itseni valmiiksi koulua varten. Oli kivaa kun aamulla oli niin paljon aikaa valmistautua kun linkki lähti tosta pysäkiltä klo 10.03. Jännitin vähän että päästäiskö samaan linkkiin tyttöjen kanssa kun oltiin niin sovittu. No bussissa sitten kuitenkin nähtiin, eli hyvin meni. Bussissa juteltiin meidän perheistä missä asutaan. Jonkin verran on yhtäläisyyksiä mutta on myös eroja. Sitten vaihdettiin bussia ja mentiin koululle. Siellä me tavattiin Ellen ja juteltiin miten mulla on mennyt ja tytöillä kun he ovat vasta viikon täällä olleet. Sitten kierrettiin koulu läpi, koska tytöt eivät olleet nähneet sitä (mä oon). No kierroksen jälkeen lähdettiin Rotterdamin keskustaan shoppailee. Mä mietin että itse en varmaankaan mene enää sinne ensi viikolla, kun on viimeiset työpäivät eikä vapaapäivää ollenkaan ennen kuin lähden, joten nyt ostan viimeisiä juttuja sieltä. No kierrettiin kaikki kaupat läpi ja kerroin millaista täällä on yleensäkin. Käytiin burger kingissä syömässä hamppariateriat siinä jossakin välissä. Keli oli kauhee, sato vettä ja tuuli sitäkin kovempaa. Kun oltiin syömässä katsottiin ikkunasta, niin jonkun miehen sateenvarjo kääntyi eka silleen väärinpäin ja vielä irtos koko varjo siitä irti (tuuli niin kovaa). Mutta oli siellä pari muutakin varjoa maassa ihan rikkinäisinä. Ei oo ollut mun aikana niin kovaa tuulta kun tänään. No aikamme kierrettiin ja 18.00 aikoihin ruvettiin lähtee takas kotiin. Bussipysäkillä juteltiin huomisen suunnitelmista, mut ite en oikein vielä tiiä mitä tekisin.
Kotona ruoka oli melkein valmis ja tänään olikin tähän asti parasta ruokaa: kalaa, perunaa ja keitettyjä porkkanoita. Kyllä maistukin hyvälle! Sen jälkeen äiti lähti johonkin sen lapsenlapsen juttuun, joten mä oon nyt Billy koiran kanssa kahestaan kotona. Ei onneks pelota, lähinnä vaan väsyttää.
Tässä tämän päivän osuus, huomenna huomisesta, öitä!
torstai 6. helmikuuta 2014
Kivaa tiedossa
Moro!
Nyt onkin huippu fiilis, mutta syy siihen selviää loppupuolella teksiä.
Aamulla ei väsyttänyt YHTÄÄN, mikä on ehkä mun elämän ensimmäinen kerta. Asiaan voi ehkä jollain tapaa vaikuttaa se, että rupesin nukkuu jo 20.30 ja nukahdin tosi nopeesti. Mutta siis aamulla oli kiva rauhassa laittaa kaikki työ jutut ja eväät kuntoon ku oli kerrankin saanut oikeesti kunnon yöunet. En myöhästyny bussista, kaikki oli hyvin. Aamu meni töissä nopeasti mutta puolessa väliss rupesin tas miettii kotiin lähtöö joten aika lähti hitaasti etenemään loppua kohti. No vihdoinkin pääsin pois töistä, josta lähdinkin seuraavaks rotterdamin keskustaan. Menin tänään Emily opiskelijan kanssa ekaa kertaa ratikkapysäkiltä sinne. Oli kiva saada vaihtelua tosta kulkemisesta, kun aina menny bussilla ja sitten metrolla. Rotterdamissa sitten piti mennä ostaa mun serkuille puukengät, kun ne oli innostunu niistä kun mun kummitäti vei niille kai tuliaiseks sellaset puukenkä koristeet, missä voi säilyttää värikyniä. No vettä satoi, ja yritin ettiä lähimmäistä automaattia että saisin nostettua rahaa. En löytäny automaattia, mutta adidas original kaupan kyllä löysin. Kävin huvikseen pyörimässä siellä ja muistelemassa kun Timi olis halunnu ostaa koko kaupan suunnilleen. No sovitin kuitenkin parit treenihousut ja treenipaidan. Mä rakastuin siihen paitaan ja yhtiin treenihousuihin heti sillä silmällä, mutta ku katoin hintaa nii se rakkaus loppu lyhyeen. No mietin sitten pitkään ja hartaasti että raaskiinko ostaa sitä treeniasua vai en. Päätin repästä ja aattelin että kerran se vaan kirpasee. No kassalla sitten huokaisin syvään ja katoin sitä hintataulua kassakoneesta. Yhteishinta oli vain 24,90€ !!! No ei siinä, meitsi rupes itekseen siinä hymyilee ja maksoin mielelläni mun treenivaatteet. Katoin kaupan ulkopuolella, että housut oli normihintasena 30€ ja paita 25€ mutta ne olikin alennuksessa vielä. Ei paha ;) Nyt enää puuttuu mun killerin liikuntakeskus että pääsen nauttimaan mun treenikamppeista.
Adidas kaupan jälkeen löysin automaatin ja nostin rahat. Sen vieressä oli kauppa jossa myytiin puukenkiä ja muuta. Se oli justiinsa mennyt kiinni, joten en saanut niitä tuliaisia tänään ostettua. Pitää huomenna mennä uudelleen paremmalla ajalla.
Kotona taas kohtalo koetteli mun hermoja. Tulin kotiin niin ketään ei ollut sisällä talossa. Hain vara-avaimen (tällä kertaa tiesin missä se oli) ja yritin avata ovee. Ei ovi auennut, olipa kiva siinä vesisateessa kokeilla 3 muuta ovea jospa se avain kävisi niihin johonkin mutta ei. Siinä kirosin itekseni ja laitoin kavereille viestiä että mä jäin taas ulko-oven taakse, ja vielä avaimen kera. Mä päättelin että se ovi ei aukea kun siellä sisäpuolella on ylempänä turvalukko. Istuin sit penkille ja kirjottelin niin banaani otsassa viestejä kavereille että ei ollu rajaa. No sitten hetken päästä mietin että pakkohan ulko-oven on avauduttava sisältä ja ulkoa, joten ränkläsin sitä avainta siinä ovessa lopuks hermostuin ja työnsin ovee pikkase nii eikö se auennut ihan nätisti, hyvä minä. Kyllä muut vähä nauro ku kerroin tän tarinan niille. No kotona oltiin kuivassa ja menin keittiöön syömään. Perheen äiti oli jättäny lapun että hyvää ruokahalua. Ruokana oli tänään lettuja ja kaiken maailman suklaatahnat siihen päälle. Oli ihan hyvää joo mutta olisin kaivannu kunnon lämmintä kotiruokaa. No äiti tulikin nopeasti kotiin kun olin syömässä. Hän ilmoitti että hänen kaksoissiskonsa luona on nyt kaksi suomalaista lähihoitajaopiskelijaa ja he ovat tulossa tänne muutaman minuutin päästä. Olin suu täynnä lettua ja suklaata joten lähdin nopeasti ylös vaihtaa vaatteita ja pistää huonetta vähän siistimmäks. No he sitten tulivat ja olipa kiva vierailu. Tytöt tulivat mun huoneeseen ja kertoivat että ovat Mikkelistä. He ovat olleet viikon täällä eikä oikein osanneet kertoa mitä mieltä ovat tästä paikasta vielä (ymmärrän). No he ovat täällä 4 viikkoa ja ovat jossakin kuntoutus paikassa töissä. Mä kerroin kulkemisesta täällä, ruokakulttuurista ja hintaeroista muutenkin. Tytöillä oli mulle muutama kysymys joten vastailin myös niihin. Oli mukava nähdä, koska kun juteltiin siinä aikansa niin tajuttiin että mennään huomenna samaan aikaan meiän koululle. No tytöille se on eka kerta joten kun he asuvat nyt täällä ihan meijän talon lähellä, niin sovittiin että mennään samalla linkillä sinne niin voin näyttää reitit ja bussien vaihdot sitten että he osaavat mennä myöhemmin keskenään sinne. Koulun jälkeen ajateltiin mennä yhdessä Rotterdamin keskustaan, mä näytän paikkoja niille ja saan ne puukengät ostettua samalla. Kivaa, ootan huomista paljon. Tässä vielä mietin että meenkö suihkuun huomenna vai vielä tänään. Huominen taitaa viedä voiton.
Nyt väsyttää, öitä kaikille!
Nyt onkin huippu fiilis, mutta syy siihen selviää loppupuolella teksiä.
Aamulla ei väsyttänyt YHTÄÄN, mikä on ehkä mun elämän ensimmäinen kerta. Asiaan voi ehkä jollain tapaa vaikuttaa se, että rupesin nukkuu jo 20.30 ja nukahdin tosi nopeesti. Mutta siis aamulla oli kiva rauhassa laittaa kaikki työ jutut ja eväät kuntoon ku oli kerrankin saanut oikeesti kunnon yöunet. En myöhästyny bussista, kaikki oli hyvin. Aamu meni töissä nopeasti mutta puolessa väliss rupesin tas miettii kotiin lähtöö joten aika lähti hitaasti etenemään loppua kohti. No vihdoinkin pääsin pois töistä, josta lähdinkin seuraavaks rotterdamin keskustaan. Menin tänään Emily opiskelijan kanssa ekaa kertaa ratikkapysäkiltä sinne. Oli kiva saada vaihtelua tosta kulkemisesta, kun aina menny bussilla ja sitten metrolla. Rotterdamissa sitten piti mennä ostaa mun serkuille puukengät, kun ne oli innostunu niistä kun mun kummitäti vei niille kai tuliaiseks sellaset puukenkä koristeet, missä voi säilyttää värikyniä. No vettä satoi, ja yritin ettiä lähimmäistä automaattia että saisin nostettua rahaa. En löytäny automaattia, mutta adidas original kaupan kyllä löysin. Kävin huvikseen pyörimässä siellä ja muistelemassa kun Timi olis halunnu ostaa koko kaupan suunnilleen. No sovitin kuitenkin parit treenihousut ja treenipaidan. Mä rakastuin siihen paitaan ja yhtiin treenihousuihin heti sillä silmällä, mutta ku katoin hintaa nii se rakkaus loppu lyhyeen. No mietin sitten pitkään ja hartaasti että raaskiinko ostaa sitä treeniasua vai en. Päätin repästä ja aattelin että kerran se vaan kirpasee. No kassalla sitten huokaisin syvään ja katoin sitä hintataulua kassakoneesta. Yhteishinta oli vain 24,90€ !!! No ei siinä, meitsi rupes itekseen siinä hymyilee ja maksoin mielelläni mun treenivaatteet. Katoin kaupan ulkopuolella, että housut oli normihintasena 30€ ja paita 25€ mutta ne olikin alennuksessa vielä. Ei paha ;) Nyt enää puuttuu mun killerin liikuntakeskus että pääsen nauttimaan mun treenikamppeista.
Adidas kaupan jälkeen löysin automaatin ja nostin rahat. Sen vieressä oli kauppa jossa myytiin puukenkiä ja muuta. Se oli justiinsa mennyt kiinni, joten en saanut niitä tuliaisia tänään ostettua. Pitää huomenna mennä uudelleen paremmalla ajalla.
Kotona taas kohtalo koetteli mun hermoja. Tulin kotiin niin ketään ei ollut sisällä talossa. Hain vara-avaimen (tällä kertaa tiesin missä se oli) ja yritin avata ovee. Ei ovi auennut, olipa kiva siinä vesisateessa kokeilla 3 muuta ovea jospa se avain kävisi niihin johonkin mutta ei. Siinä kirosin itekseni ja laitoin kavereille viestiä että mä jäin taas ulko-oven taakse, ja vielä avaimen kera. Mä päättelin että se ovi ei aukea kun siellä sisäpuolella on ylempänä turvalukko. Istuin sit penkille ja kirjottelin niin banaani otsassa viestejä kavereille että ei ollu rajaa. No sitten hetken päästä mietin että pakkohan ulko-oven on avauduttava sisältä ja ulkoa, joten ränkläsin sitä avainta siinä ovessa lopuks hermostuin ja työnsin ovee pikkase nii eikö se auennut ihan nätisti, hyvä minä. Kyllä muut vähä nauro ku kerroin tän tarinan niille. No kotona oltiin kuivassa ja menin keittiöön syömään. Perheen äiti oli jättäny lapun että hyvää ruokahalua. Ruokana oli tänään lettuja ja kaiken maailman suklaatahnat siihen päälle. Oli ihan hyvää joo mutta olisin kaivannu kunnon lämmintä kotiruokaa. No äiti tulikin nopeasti kotiin kun olin syömässä. Hän ilmoitti että hänen kaksoissiskonsa luona on nyt kaksi suomalaista lähihoitajaopiskelijaa ja he ovat tulossa tänne muutaman minuutin päästä. Olin suu täynnä lettua ja suklaata joten lähdin nopeasti ylös vaihtaa vaatteita ja pistää huonetta vähän siistimmäks. No he sitten tulivat ja olipa kiva vierailu. Tytöt tulivat mun huoneeseen ja kertoivat että ovat Mikkelistä. He ovat olleet viikon täällä eikä oikein osanneet kertoa mitä mieltä ovat tästä paikasta vielä (ymmärrän). No he ovat täällä 4 viikkoa ja ovat jossakin kuntoutus paikassa töissä. Mä kerroin kulkemisesta täällä, ruokakulttuurista ja hintaeroista muutenkin. Tytöillä oli mulle muutama kysymys joten vastailin myös niihin. Oli mukava nähdä, koska kun juteltiin siinä aikansa niin tajuttiin että mennään huomenna samaan aikaan meiän koululle. No tytöille se on eka kerta joten kun he asuvat nyt täällä ihan meijän talon lähellä, niin sovittiin että mennään samalla linkillä sinne niin voin näyttää reitit ja bussien vaihdot sitten että he osaavat mennä myöhemmin keskenään sinne. Koulun jälkeen ajateltiin mennä yhdessä Rotterdamin keskustaan, mä näytän paikkoja niille ja saan ne puukengät ostettua samalla. Kivaa, ootan huomista paljon. Tässä vielä mietin että meenkö suihkuun huomenna vai vielä tänään. Huominen taitaa viedä voiton.
Nyt väsyttää, öitä kaikille!
keskiviikko 5. helmikuuta 2014
Torstai
Moro.
Tänään on ollut hyvä ja huono päivä. Heräsin pikkasen aikasemmin ennen ku kello soi. Olin hyvissä ajoin valmiina lähtee bussiin. Mutta sitte kun olin pukemassa ulkovaatteita, tuli kauhee kiire bussipysäkille. Mihin se aika oikein katos?! No kun menin ulos nii tietenkin siellä sato vettä. Siinä vielä revin laukusta sateenvarjon etten kastuis, mut päätin kuitenkin olla ottamatta kun piti juosta pysäkille. Olin melkein pysäkillä, kun bussi viiletti ohi. Voi paska. Siinä sit kattelin että seuraava tulee 30min kuluttua ja toinen (eri) bussi tulee muutaman minuutin päästä. No päätin mennä siihen eri bussiin ja jäädä pois yhen risteyksen kohdalla, mistä se lähtee väärään suuntaan. No pääsin risteykselle, josta menin tien toiselle puolelle kattoo linkkejä. Sieltä tuli sitten ihan parin minuutin päästä bussi millä pääsin työpaikalle, enkä ees myöhästyny ku 15min. Olin siis soittanu sinne tietenkin että myöhästyn vähän, mut luulin että tulisin paljon myöhemmin töihin. No töissä kaikki oli hyvin.
Alotin asiakkaasta jolla ei ollut hyvä aamu, joten ei ollu mullakaan. Koko aamu meni väkisin hymyillessä ja silleen. Onneks päivällä helpotti kun se Emily opiskelija olikin vielä tän päivän siellä. Sain olla sen kanssa ja uuden 15 vuotiaan mies opiskelijan kanssa. Loppupäivä meni nopeesti. Mietin koko päivän töissä sitä kun lähden kotiin, en tiiä miks. Töistä mä lähdinkin kotiin suoraan. Onneks ei satanu vettä, vaan paistoi aurinko niin oli hyvä kävellä rauhassa pysäkiltä kotiin. Kotona menin yläkertaan peiton alle. Hyi että kun on taas kylmä huone, pitää laittaa lämpö kohta päälle. Luin uutisia iltalehden sivuilta ja laitoin viestiä kavereille. Perjantaina meen kouluun 11.30 ihanaa! Saa nukuu vähän pidempään. Perjantaina tuleekin sitten Sara ja Jaska tänne päin ehkä, sellasta vähä puhuttiin. Ja mahdollisesti mä sitten meen lauantaina Goudaan. Olis ainakin tosi kiva nähä se, ennen kun lähen. Tää on tosiaan mun viimeinen viikonloppu täällä, joten haluun että on tekemistä.
No sitten tuli ruoka-aika. Olipas hyvää ruokaa! Lihaa, perunoita, papuja ja kaalipalloja, niitä pieniä siis. Ruuan jälkeen puhuttiin perheen äidin kanssa viikonloppu suunnitelmista ja mä menin yläkertaan peiton alle lukee uutisia. Mun silmään pisti iltalehden sivuilta toi: Miten nuuskanmyyjä saa kovemman tuomion kuin lapsen tappanut rattijuoppo? Jo pelkkä otsikko sai mut vähän miettimään. Tässä siis on kai kyse rattijuopon ajosta, jossa menehtyi toinen sisko ja toinen vammautui loppuiäksi sekä nuuskakioskin pyörittäjälle annettavista tuomioista. Rattijuoppo sai 2v ja 7kk tuomion (sitä lievennettiin vielä 5kk) ja nuuskakioskin pyörittäjä sai 2,5 vuoden tuomion. On kyllä mun omasta mielestä kauheeta. Luin noita ihmisten laittamia kommentteja tohon uutisen alle ja joo. Tuli vaan itselle mieleen että jos mun pikkusiskoille olis käynyt noin niin kyllä minäkin olisin nostanu tän asian esille. Kommentteja lukiessani kyllä tuli mieleen että on se raha niin kauheen kummallinen juttu.. nojoo, en haluu enempää sanoo tosta kun ihmisillä on niin monta eri mielipidettä. Mut kovemmat rangaistuksen sais rattijuopoille tulla.
Tänään aion vielä viestitellä kavereiden kanssa ja ruveta nukkuu. Ärsyttää kun mun huulet on tosi kuivat eikä oo huulirasvaa mukana. Kohta ne on taas rohtunu. Pitää käydä huomenna ostamassa joku purkki sitäkin. Huoh, onneks enää huominen, koulussa käväisy ja viikonloppu. Lasken jo päiviä.
Nyt vaihtamaan vaatteita ja lämpöö huoneeseen, öitä!
Tänään on ollut hyvä ja huono päivä. Heräsin pikkasen aikasemmin ennen ku kello soi. Olin hyvissä ajoin valmiina lähtee bussiin. Mutta sitte kun olin pukemassa ulkovaatteita, tuli kauhee kiire bussipysäkille. Mihin se aika oikein katos?! No kun menin ulos nii tietenkin siellä sato vettä. Siinä vielä revin laukusta sateenvarjon etten kastuis, mut päätin kuitenkin olla ottamatta kun piti juosta pysäkille. Olin melkein pysäkillä, kun bussi viiletti ohi. Voi paska. Siinä sit kattelin että seuraava tulee 30min kuluttua ja toinen (eri) bussi tulee muutaman minuutin päästä. No päätin mennä siihen eri bussiin ja jäädä pois yhen risteyksen kohdalla, mistä se lähtee väärään suuntaan. No pääsin risteykselle, josta menin tien toiselle puolelle kattoo linkkejä. Sieltä tuli sitten ihan parin minuutin päästä bussi millä pääsin työpaikalle, enkä ees myöhästyny ku 15min. Olin siis soittanu sinne tietenkin että myöhästyn vähän, mut luulin että tulisin paljon myöhemmin töihin. No töissä kaikki oli hyvin.
Alotin asiakkaasta jolla ei ollut hyvä aamu, joten ei ollu mullakaan. Koko aamu meni väkisin hymyillessä ja silleen. Onneks päivällä helpotti kun se Emily opiskelija olikin vielä tän päivän siellä. Sain olla sen kanssa ja uuden 15 vuotiaan mies opiskelijan kanssa. Loppupäivä meni nopeesti. Mietin koko päivän töissä sitä kun lähden kotiin, en tiiä miks. Töistä mä lähdinkin kotiin suoraan. Onneks ei satanu vettä, vaan paistoi aurinko niin oli hyvä kävellä rauhassa pysäkiltä kotiin. Kotona menin yläkertaan peiton alle. Hyi että kun on taas kylmä huone, pitää laittaa lämpö kohta päälle. Luin uutisia iltalehden sivuilta ja laitoin viestiä kavereille. Perjantaina meen kouluun 11.30 ihanaa! Saa nukuu vähän pidempään. Perjantaina tuleekin sitten Sara ja Jaska tänne päin ehkä, sellasta vähä puhuttiin. Ja mahdollisesti mä sitten meen lauantaina Goudaan. Olis ainakin tosi kiva nähä se, ennen kun lähen. Tää on tosiaan mun viimeinen viikonloppu täällä, joten haluun että on tekemistä.
No sitten tuli ruoka-aika. Olipas hyvää ruokaa! Lihaa, perunoita, papuja ja kaalipalloja, niitä pieniä siis. Ruuan jälkeen puhuttiin perheen äidin kanssa viikonloppu suunnitelmista ja mä menin yläkertaan peiton alle lukee uutisia. Mun silmään pisti iltalehden sivuilta toi: Miten nuuskanmyyjä saa kovemman tuomion kuin lapsen tappanut rattijuoppo? Jo pelkkä otsikko sai mut vähän miettimään. Tässä siis on kai kyse rattijuopon ajosta, jossa menehtyi toinen sisko ja toinen vammautui loppuiäksi sekä nuuskakioskin pyörittäjälle annettavista tuomioista. Rattijuoppo sai 2v ja 7kk tuomion (sitä lievennettiin vielä 5kk) ja nuuskakioskin pyörittäjä sai 2,5 vuoden tuomion. On kyllä mun omasta mielestä kauheeta. Luin noita ihmisten laittamia kommentteja tohon uutisen alle ja joo. Tuli vaan itselle mieleen että jos mun pikkusiskoille olis käynyt noin niin kyllä minäkin olisin nostanu tän asian esille. Kommentteja lukiessani kyllä tuli mieleen että on se raha niin kauheen kummallinen juttu.. nojoo, en haluu enempää sanoo tosta kun ihmisillä on niin monta eri mielipidettä. Mut kovemmat rangaistuksen sais rattijuopoille tulla.
Tänään aion vielä viestitellä kavereiden kanssa ja ruveta nukkuu. Ärsyttää kun mun huulet on tosi kuivat eikä oo huulirasvaa mukana. Kohta ne on taas rohtunu. Pitää käydä huomenna ostamassa joku purkki sitäkin. Huoh, onneks enää huominen, koulussa käväisy ja viikonloppu. Lasken jo päiviä.
Nyt vaihtamaan vaatteita ja lämpöö huoneeseen, öitä!
tiistai 4. helmikuuta 2014
Tasan 10
Heipä hei, hyvää iltaa.
Ootan tosi paljon että pääsen takas suomeen tuttuihin ympäristöihin. Tänään on tasan 10 päivää siihen, ja ekaa kertaa tuntuu siltä että aika on menny ihan tosi nopeesti tähän asti. Töissä oli tänään aika kiire. Aamu meni normaalisti ja olin taas työskentelemässä sen mies opiskelijan kanssa, en tiiä miten sen nimi kirjoitetaan. Se kerto tänään mulle sen menneisyydestä ja tulevaisuudestaan. En muista enempää, kuin sen että sen ja sen äitin oli pakko tulla johonkin muuhun kaupunkiin Afganista, muuten olis ollu henki pois. Sitten se päätti tulla Hollantiin ja opiskella fysioterapeutiks, mutta sen piti aloittaa koulut täältä hoitajan puolelta. Sitten keskellä päivää rupes hirveen kova ääni soimaan töissä. Ovet meni kiinni ja muita potilaita alko tulla meiän osastolle. Se oli pelottavaa, kun kuultiin että se on niitä palojuttuja. Mentiin sen opiskelijan kanssa käytävälle mistä näky harmaata savua 2 lasiovien takaa. Onneks sit siinä olevat ihmiset kerto se olikin paloharjoitus, ja harmaa savu olikin jotain muuta kun oikeeta savua. Huhhuh. Kyllä mietitytti hetken että tulipaloko tässä vielä täytyy kokea. En lähteny sen opiskelijan kanssa keskustaan, kun halusin olla rauhassa ja omissa oloissani. Kävin siis yksin Rotterdamin keskustassa kiertelemässä. En löytäny muuta kuin yhden kaulakorun itelleni. Sitten palasinkin sieltä kotiin. Kotona äiti ja sen tytär olivat kampaamossa töissä joten mä söin yksin ruuan: ranskalaisia, lihapötkö ja herneitä. Ei oo ihan mun herkkuruokaa, pakko myöntää. Sitten tulinkin ylös kirjottelee mun kavereille ja nyt tätä blogia päivittelen. Tänään myös mietin jo mitä vaatteita puen päälle kun lähden kotiin ja miten pakkaan mun laukut. Oonhan mä pakkauksenkin jo alottanu! Oon kyllä helpottunu että lähdin tänne, vaikka on ollu ylä-, ja alamäkiä. Kokemus on ollu hienompi mitä kuvittelin ja itsevarmuutta sekä rohkeutta tullut lisää mulle.
Nyt meen näistä ajatuksistani facebookkiin ja ehkä skypettää jonkun kanssa. Huomiseen!
Ootan tosi paljon että pääsen takas suomeen tuttuihin ympäristöihin. Tänään on tasan 10 päivää siihen, ja ekaa kertaa tuntuu siltä että aika on menny ihan tosi nopeesti tähän asti. Töissä oli tänään aika kiire. Aamu meni normaalisti ja olin taas työskentelemässä sen mies opiskelijan kanssa, en tiiä miten sen nimi kirjoitetaan. Se kerto tänään mulle sen menneisyydestä ja tulevaisuudestaan. En muista enempää, kuin sen että sen ja sen äitin oli pakko tulla johonkin muuhun kaupunkiin Afganista, muuten olis ollu henki pois. Sitten se päätti tulla Hollantiin ja opiskella fysioterapeutiks, mutta sen piti aloittaa koulut täältä hoitajan puolelta. Sitten keskellä päivää rupes hirveen kova ääni soimaan töissä. Ovet meni kiinni ja muita potilaita alko tulla meiän osastolle. Se oli pelottavaa, kun kuultiin että se on niitä palojuttuja. Mentiin sen opiskelijan kanssa käytävälle mistä näky harmaata savua 2 lasiovien takaa. Onneks sit siinä olevat ihmiset kerto se olikin paloharjoitus, ja harmaa savu olikin jotain muuta kun oikeeta savua. Huhhuh. Kyllä mietitytti hetken että tulipaloko tässä vielä täytyy kokea. En lähteny sen opiskelijan kanssa keskustaan, kun halusin olla rauhassa ja omissa oloissani. Kävin siis yksin Rotterdamin keskustassa kiertelemässä. En löytäny muuta kuin yhden kaulakorun itelleni. Sitten palasinkin sieltä kotiin. Kotona äiti ja sen tytär olivat kampaamossa töissä joten mä söin yksin ruuan: ranskalaisia, lihapötkö ja herneitä. Ei oo ihan mun herkkuruokaa, pakko myöntää. Sitten tulinkin ylös kirjottelee mun kavereille ja nyt tätä blogia päivittelen. Tänään myös mietin jo mitä vaatteita puen päälle kun lähden kotiin ja miten pakkaan mun laukut. Oonhan mä pakkauksenkin jo alottanu! Oon kyllä helpottunu että lähdin tänne, vaikka on ollu ylä-, ja alamäkiä. Kokemus on ollu hienompi mitä kuvittelin ja itsevarmuutta sekä rohkeutta tullut lisää mulle.
Nyt meen näistä ajatuksistani facebookkiin ja ehkä skypettää jonkun kanssa. Huomiseen!
maanantai 3. helmikuuta 2014
5 viikko käyntiin
No nyt voin sen sanoo: ens viikolla mä lähen kotiin! Oon oottanu kauan että voin tollee huudella kaikille. Ei täällä mitään vikaa oo missään, mutta alkaa jo käymään vähän tylsäks nää samat maisemat, leipä, ei suomalaisia, ei telkkaria, ei suomalaista ruokaa eikä monia muitakaan kaipaamia asioita. Mut hyvä reissu kaikin puolin tähän asti, ja ihan varmasti tuun käymään täällä lomailun parissa joku kerta.
Tänään aamulla olin väsyny, koska en saanu unenpäästä kiinni. No ei siinä mitään, leipää laukkuun ja bussipysäkille käveleen. Töissä mä tein melkein koko päivän itsenäisesti ja oma-alotteisesti työt, se tuntu hyvälle. Hartioita ei enää särkeny, vähän ala selkää kolotti välillä. Kävin kyselemässä että pitääkö mun korvata tunnit mitkä en oo ollu töissä, eli puolet keskiviikon päivästä ja torstai päivä kokonaan. Se nainen sano mulle että kun teen niin hyvää työtä niin ei tarvii, jes. Toisaalta ei olis haitannu jos olisin joutunu tekee, kun ei mulla olis varmaan muutakaan tekemistä. No siitä oli hyvä jatkaa töitä. Puolessa välissä mä rupesin työskentelee uuden miesopiskelijan kanssa, joku 20 vuotias siis. Se oli tosi mukava. Ei olla sen kanssa aikasemmin oikein juteltu, välillä se on mulle jonku sanan huutanu mutta ei sen enempää. Se kerto että haluaa tulla fysioterapeutiks ja sen kotimaa on Afganistan. Oli kiva sillekin kertoo suomesta ja mun kotikaupungista. Päivän päätteeks mä menin tietokoneelle kattoo sähköpostit. Se tuli mun perässä ja näytti samalla googlesta kuvia sen maasta. Sitten mä vähän hämmennyin kun se pyys mua huomenna töitten jälkeen Rotterdamiin shoppailee. En oo kuullu ikinä että suomessa oltais noin lähestyttäviä tai sillee. En oikein tienny mitä vastaisin koska en ees tunne koko opiskelijaa. Noo, sanoin että katotaan huomenna, mutta luulen etten jaksa lähtee.
Töistä mä lähdin käymään Rotterdamin keskustassa, koska mummo pyys mua ostaa yhen jutun mitä en voi paljastaa tässä :) no sain sen kuitenkin ostettua ja mietinettä mitähä sitten tekisin. Olin niin väsyny että lähdin heti sen ostoksen jälkeen kotiin takas. Kotona oli juuri pöytään laitettu ruoka: peruna-jauheliha-kaali-juustolaatikko. Nam nam oli hyvää. Siinä sitten juteltiin vähän aikaa ja lähdin käymään suihkussa. Suihkun jälkeen mä tulin sängylle, söin kiiwin ja rupesin kirjottaa blogia. Pitäs vissiin jo ruveta suunnittelee sitä tulemista suomeen, siis sillein että kuka mut tulee hakee, meenkö johonkin yöks vai miten kaikki onnistuu. Eilen illalla unohtu loppuun kirjottaa että tuli niin kova ikävä ikävä kotiin, että pakkasin matkalaukkuun jo kaikki mitä mä oon ostanu ja paidat mitä tiiän etten tuu täällä käyttämään :) se myös tuo tilaa enemmän mun huoneeseen, hyvä minä.
Nyt mä kirjottelen Timille ja käyn hammaspesulla ja rupeen sit nukkuu. Huomenna sitten lisää, öitä kaikille.
Tänään aamulla olin väsyny, koska en saanu unenpäästä kiinni. No ei siinä mitään, leipää laukkuun ja bussipysäkille käveleen. Töissä mä tein melkein koko päivän itsenäisesti ja oma-alotteisesti työt, se tuntu hyvälle. Hartioita ei enää särkeny, vähän ala selkää kolotti välillä. Kävin kyselemässä että pitääkö mun korvata tunnit mitkä en oo ollu töissä, eli puolet keskiviikon päivästä ja torstai päivä kokonaan. Se nainen sano mulle että kun teen niin hyvää työtä niin ei tarvii, jes. Toisaalta ei olis haitannu jos olisin joutunu tekee, kun ei mulla olis varmaan muutakaan tekemistä. No siitä oli hyvä jatkaa töitä. Puolessa välissä mä rupesin työskentelee uuden miesopiskelijan kanssa, joku 20 vuotias siis. Se oli tosi mukava. Ei olla sen kanssa aikasemmin oikein juteltu, välillä se on mulle jonku sanan huutanu mutta ei sen enempää. Se kerto että haluaa tulla fysioterapeutiks ja sen kotimaa on Afganistan. Oli kiva sillekin kertoo suomesta ja mun kotikaupungista. Päivän päätteeks mä menin tietokoneelle kattoo sähköpostit. Se tuli mun perässä ja näytti samalla googlesta kuvia sen maasta. Sitten mä vähän hämmennyin kun se pyys mua huomenna töitten jälkeen Rotterdamiin shoppailee. En oo kuullu ikinä että suomessa oltais noin lähestyttäviä tai sillee. En oikein tienny mitä vastaisin koska en ees tunne koko opiskelijaa. Noo, sanoin että katotaan huomenna, mutta luulen etten jaksa lähtee.
Töistä mä lähdin käymään Rotterdamin keskustassa, koska mummo pyys mua ostaa yhen jutun mitä en voi paljastaa tässä :) no sain sen kuitenkin ostettua ja mietinettä mitähä sitten tekisin. Olin niin väsyny että lähdin heti sen ostoksen jälkeen kotiin takas. Kotona oli juuri pöytään laitettu ruoka: peruna-jauheliha-kaali-juustolaatikko. Nam nam oli hyvää. Siinä sitten juteltiin vähän aikaa ja lähdin käymään suihkussa. Suihkun jälkeen mä tulin sängylle, söin kiiwin ja rupesin kirjottaa blogia. Pitäs vissiin jo ruveta suunnittelee sitä tulemista suomeen, siis sillein että kuka mut tulee hakee, meenkö johonkin yöks vai miten kaikki onnistuu. Eilen illalla unohtu loppuun kirjottaa että tuli niin kova ikävä ikävä kotiin, että pakkasin matkalaukkuun jo kaikki mitä mä oon ostanu ja paidat mitä tiiän etten tuu täällä käyttämään :) se myös tuo tilaa enemmän mun huoneeseen, hyvä minä.
Nyt mä kirjottelen Timille ja käyn hammaspesulla ja rupeen sit nukkuu. Huomenna sitten lisää, öitä kaikille.
sunnuntai 2. helmikuuta 2014
Sunnuntai
Lähtöpäivä
Hohhoijaa, tänään herättiin 9.30 kun täti soitti meiän hotellihuoneen puhelimeen. Avasin silmät, mutten liikkunut yhtään. Kuuntelin vaan kun mummo höpisi vielä ihan unenpöppörössä jotai outoja. Sitten mummo ja pappa rupeskin pakkailemaan niiden matkalaukkuja ja mä röhnötin mun pedillä kun pieni sika. Olin nimmittäin ekana iltana nukahtanu dipin päälle nii mun yöpaita oli ihan dipissä. Noh, sitten annoin niille suomeeks vietäväks mun ostoksia ja sellasta. Kaikki oli valmiit, paitsi mä. Sitten hitaasti ja hartaasti nousin ylös, puin, pesin hampaat ja sit lähdettiinkin syömään aamupalaa. Oli ihana kun aurinko paisto, näytti ihan keväältä. Löydettiin kiva aamupalapaikka, missä oli terassilla lämpölamput, niin jäätiin siihen sitte. Syötiin kaikki toastit, eri täytteillä ja kahvit tietenkin. Siitä lähdettiin mummon ja papan kanssa body world näyttelyyn ja täti ja sen kamu lähti kauppoja kiertelee. Siellä näyttelyssä mä suomensin mummolle ja papalle englannin kieliset tekstit jotka oli kuvien alla ja silleesti. Oli kiva käydä siellä, vaikka se oli mulle jo toinen kerta. Mumo ja pappa oppi uutta ja sillain. Sieltä lähdettiin pasta paikkaan syömään, kun sovittiin että ollaan kaikki siellä 14.00 aikoihin syömässä. Oltiin kaikki just sopivasti siellä. Mä otin kanapastan, mummo otti pizzan tapasta ruokaa, pappa otti spaghetti jauhelihakastikkeella, täti otti pastan kasviksilla ja sen kaveri otti jotain minkä nimee en muista. Siitä sitten lähdettiin hotellille, paitsi mä ja mummo käytiin vielä kiertää pari juustokauppaa läheltä hotellia. Ei ostettu mitään vaan mentiin sitten mekin hakee laukut. Hotellilta lähettiin ratikalla juna-asemalle ja siltä junalla lentoasemalle. Siellä ne teki heti lähtöselvitykset ja meni aika lailla suoraan sieltä sitten sisälle sinne ettii porttia. Mä lähin takas Rotterdamiin.
Olin päässy jo koti ovelle, kun tajusin ettei siellä sisällä ollut ketään kun yritin koputtaa ja soittaa ovikelloo. Siinä vaiheessa olin tosi väsyny ja mietin että mitähän vielä. Yritin tavottaa opettajia ja yhteyshenkilöitä mutta ne ei vastannu. Laitoin viestiä Goudassa oleville kavereille ja yritin ettiä avainta, vaikka sain aika pienet ohjeet joskus siihen että mistä se löytyy jos joskus tulee tällänen tilanne. Nooh sitten vihdoin 15 min päästä se yhteyshenkilö soitti mulle takasin päin ja sano soittavansa äidille. Onneks ei ollu kylmä! Sit samalla huomasin että perheen äiti kävelee tieltä tänne kotiin päin ja se yhteyshenkilö soitti sille samaan aikaan. No, pääsin sisälle ja mitään ongelmaa ei enää ollut. Hauska juttu lähinnä. Kotona söin lasagnea ja tulin heti kirjottelee tätä neljän päivän tarinoita. No tässä ollaan ja huomenna töihin. Olisin jo kovasti menossa Suomeen, koti-ikävä alkaa tulla. Onneks hartia kipu on lähtenyt melkeen kokonaan pois edes :)
Nyt nukkumaan, huomenna viides viikko lähtee käyntiin! Hyvää yötä.
Hohhoijaa, tänään herättiin 9.30 kun täti soitti meiän hotellihuoneen puhelimeen. Avasin silmät, mutten liikkunut yhtään. Kuuntelin vaan kun mummo höpisi vielä ihan unenpöppörössä jotai outoja. Sitten mummo ja pappa rupeskin pakkailemaan niiden matkalaukkuja ja mä röhnötin mun pedillä kun pieni sika. Olin nimmittäin ekana iltana nukahtanu dipin päälle nii mun yöpaita oli ihan dipissä. Noh, sitten annoin niille suomeeks vietäväks mun ostoksia ja sellasta. Kaikki oli valmiit, paitsi mä. Sitten hitaasti ja hartaasti nousin ylös, puin, pesin hampaat ja sit lähdettiinkin syömään aamupalaa. Oli ihana kun aurinko paisto, näytti ihan keväältä. Löydettiin kiva aamupalapaikka, missä oli terassilla lämpölamput, niin jäätiin siihen sitte. Syötiin kaikki toastit, eri täytteillä ja kahvit tietenkin. Siitä lähdettiin mummon ja papan kanssa body world näyttelyyn ja täti ja sen kamu lähti kauppoja kiertelee. Siellä näyttelyssä mä suomensin mummolle ja papalle englannin kieliset tekstit jotka oli kuvien alla ja silleesti. Oli kiva käydä siellä, vaikka se oli mulle jo toinen kerta. Mumo ja pappa oppi uutta ja sillain. Sieltä lähdettiin pasta paikkaan syömään, kun sovittiin että ollaan kaikki siellä 14.00 aikoihin syömässä. Oltiin kaikki just sopivasti siellä. Mä otin kanapastan, mummo otti pizzan tapasta ruokaa, pappa otti spaghetti jauhelihakastikkeella, täti otti pastan kasviksilla ja sen kaveri otti jotain minkä nimee en muista. Siitä sitten lähdettiin hotellille, paitsi mä ja mummo käytiin vielä kiertää pari juustokauppaa läheltä hotellia. Ei ostettu mitään vaan mentiin sitten mekin hakee laukut. Hotellilta lähettiin ratikalla juna-asemalle ja siltä junalla lentoasemalle. Siellä ne teki heti lähtöselvitykset ja meni aika lailla suoraan sieltä sitten sisälle sinne ettii porttia. Mä lähin takas Rotterdamiin.
Olin päässy jo koti ovelle, kun tajusin ettei siellä sisällä ollut ketään kun yritin koputtaa ja soittaa ovikelloo. Siinä vaiheessa olin tosi väsyny ja mietin että mitähän vielä. Yritin tavottaa opettajia ja yhteyshenkilöitä mutta ne ei vastannu. Laitoin viestiä Goudassa oleville kavereille ja yritin ettiä avainta, vaikka sain aika pienet ohjeet joskus siihen että mistä se löytyy jos joskus tulee tällänen tilanne. Nooh sitten vihdoin 15 min päästä se yhteyshenkilö soitti mulle takasin päin ja sano soittavansa äidille. Onneks ei ollu kylmä! Sit samalla huomasin että perheen äiti kävelee tieltä tänne kotiin päin ja se yhteyshenkilö soitti sille samaan aikaan. No, pääsin sisälle ja mitään ongelmaa ei enää ollut. Hauska juttu lähinnä. Kotona söin lasagnea ja tulin heti kirjottelee tätä neljän päivän tarinoita. No tässä ollaan ja huomenna töihin. Olisin jo kovasti menossa Suomeen, koti-ikävä alkaa tulla. Onneks hartia kipu on lähtenyt melkeen kokonaan pois edes :)
Nyt nukkumaan, huomenna viides viikko lähtee käyntiin! Hyvää yötä.
Lauantai
Shoppailua, taas.
Moro
Tänään herättiin 8-9 aikoihin ja tiedossa oli shoppailu päivä, konoainen päivä!! Mun täti ja sen kaveri kävi ennen sitä aikasin vesisateessa juoksulenkillä. Noh, käytiin siks mummon ja papan kanssa aamupalalla kolmestaan. Otin ihanan jugurtin, missä oli maustamatonta jugurttia, mysliä, banaanin paloja ja hunajaa. Oi että aion kokeilla suomessa sitä, ja oli täyttävää. Mummo ja pappa otti englantilaisen aamupalan ja kahvia tietty. Sitten lähdettiin pieneen ostoskeskukseen, missä oli ainoostaan guessin, timberlandin, go to, hema ja joku korukauppa. Tais siinä olla 2 tai 3 muutakin liikettä mutta ne ei oikee ollu meiän tyylisiä. Tavattiin timberlandin kaupassa täti ja sen kamu, josta se kaveri oikeestaan löysikin kengät, hienot oli. Pappa löyti myös sukat alennuksesta. No sitten jatkettiin guessin kauppaan, josta löydetiin mummon kanssa samanlaiset vyöt! Niihin täytyy muutama reikä tehä suutarin paskalla lisää, mutta muuten on kyllä hienot! Sitten mentiin varsinaiselle ostos kadulle kiertelee. Oli mukava kun kaikki kaupat oli vierekkäin ja vastakkain toisiaan, eli oli yks kapee tie mitä piti ainoostaan kulkee. Vähän erilaista kun suomessa, tai jyväskylässä ainakin. Käytiin lähes jokaisessa kaupassa, ainakin kattelemassa. O'neill kaupassa oltiin varmaan yli tunti. Mun tätilöysi vaatteita ja laukun, muttei osannu päättää mitkä hän ostaisi. Tää on just tätä tyypillistä naisellisuutta, ainakin meiän perheessä. No lopulta se päätti ottaa kaikki, mikä oli hyvä ratkasu mun mielestä. Sitten kierreltiin ja katseltiin. Yhessä kaupassa mun täti löysi ihanan mekon, mikä sopi sille täydellisesti. Minäja mummo oltiin makutuomareina. Mentiin kassoille odottaa tätiä, kun löysin aika kivan mekon joka näytti ihan mummon tyyliltä. Se ei aluks viittiny kokeilla sitä vaikka tykkäs siitä, mutta mä kehtotin sitä kuitenkin kokeilemaan sitä. Se oli hieno ja sopi just mummolle, se oli vielä alennuksessa ja mummokin tykästy siihen heti! Sitten sekin sai mekon. Siinä jossakin kohtaa käytiin välillä kahvilla amsterdam museon kahvilassa. Mä otin juustotikkuja ja muut otti mozzarella leipää ja hollantilaista suolaista pannukakkua. Maisteltiin vähän jokaiselta jotakin. Sitten jatkettiin shoppailua. Mulla ei oikeen ollu rahaa mutta oli kiva olla silti makutuomarina, ei haitannu yhtään olla peeaa. Sitten käytiin bershkassa, jota ei oo siis suomessa. Mä löysin ihanan pikkumustan mekon, jonka mummo sitten suostu ostaa, ku oli vaan alle 10 euroo, kiitos! Sitten kierrettiin koko tie päästä päähän ja palattiin takasin hotellille.
Hotellilla piti huilata koska ideana oli lähtee vähän myöhemmin syömään ja siitä jatkamaan yöelämään. Mutta hotellilla minä ja mummo päätettiin saman tien lähtee takasin ettii muutamat tuliaiset, joten taas ruvettiin kävelee. Oli kiva viettää kahdenkeskeistä aikaa ja jutella niitä näitä. Löydettiin hyvät tuliaiset ja vähän myös extraa ;) kun päästiin takas hotellille, istuttiin ehkä 2 minuuttia ja jo lähdettiin syömään.
Löydettiin kiva intialainen ravintola, jossa oli tupa täynnä. Kyllä muilla tyhjeni jo viinilasi ennen kuin ruoka tuli pöytään. Mä otin curry kanaa riisillä, pappa otti lammasta riisillä, mummo otti jotakin kanaa ja tätin kaveri myös, ja mun täti otti jotakin kasvisruokaa. Oli mukava, kun ruuat tuli kaikille keskelle pöytää, vähän niinkuin et kaikki sai sitten maistella kaikkee. Oli tosi hyvää, vaikka mun ruoka olikin tulista eikä sitä lukenu menussa. Muutkin kehu ruokaansa. Siinä otettiin muutama kuva ja lähdettiin jatkamaan vähän Hollannin yöelämää päin. Käytiin muutamassa pubissa, mutta ne ei oikein ollu hyviä. Kierrettin useampi paikka läpi, jollonka löyty yks kohtalainen paikka. Mä en juonu mitään, mut oli silti mukavaa. Oli vähän erilainen meno ku suomessa. Siinä pikku pubissa muut joi yhet ja sit mentiin irish pubiin. Se olikin kivempi paikka kun tupakka ei haissut niin paljoo sisällä, ja siellä oli nettiyhteys, joten pääsin viestittelee kavereille ja Timille. Sieltä lähdettiin mummon ja papan kanssa jo hotellille nukkuu, kun täti ja sen kamu jäi vähäks aikaa vielä sinne. Oli kiva ilta ja uni maistu hyvin.
Seuraavaks onkin jo tää oikee päivä millon kirjotan, öitä ;)
Moro
Tänään herättiin 8-9 aikoihin ja tiedossa oli shoppailu päivä, konoainen päivä!! Mun täti ja sen kaveri kävi ennen sitä aikasin vesisateessa juoksulenkillä. Noh, käytiin siks mummon ja papan kanssa aamupalalla kolmestaan. Otin ihanan jugurtin, missä oli maustamatonta jugurttia, mysliä, banaanin paloja ja hunajaa. Oi että aion kokeilla suomessa sitä, ja oli täyttävää. Mummo ja pappa otti englantilaisen aamupalan ja kahvia tietty. Sitten lähdettiin pieneen ostoskeskukseen, missä oli ainoostaan guessin, timberlandin, go to, hema ja joku korukauppa. Tais siinä olla 2 tai 3 muutakin liikettä mutta ne ei oikee ollu meiän tyylisiä. Tavattiin timberlandin kaupassa täti ja sen kamu, josta se kaveri oikeestaan löysikin kengät, hienot oli. Pappa löyti myös sukat alennuksesta. No sitten jatkettiin guessin kauppaan, josta löydetiin mummon kanssa samanlaiset vyöt! Niihin täytyy muutama reikä tehä suutarin paskalla lisää, mutta muuten on kyllä hienot! Sitten mentiin varsinaiselle ostos kadulle kiertelee. Oli mukava kun kaikki kaupat oli vierekkäin ja vastakkain toisiaan, eli oli yks kapee tie mitä piti ainoostaan kulkee. Vähän erilaista kun suomessa, tai jyväskylässä ainakin. Käytiin lähes jokaisessa kaupassa, ainakin kattelemassa. O'neill kaupassa oltiin varmaan yli tunti. Mun tätilöysi vaatteita ja laukun, muttei osannu päättää mitkä hän ostaisi. Tää on just tätä tyypillistä naisellisuutta, ainakin meiän perheessä. No lopulta se päätti ottaa kaikki, mikä oli hyvä ratkasu mun mielestä. Sitten kierreltiin ja katseltiin. Yhessä kaupassa mun täti löysi ihanan mekon, mikä sopi sille täydellisesti. Minäja mummo oltiin makutuomareina. Mentiin kassoille odottaa tätiä, kun löysin aika kivan mekon joka näytti ihan mummon tyyliltä. Se ei aluks viittiny kokeilla sitä vaikka tykkäs siitä, mutta mä kehtotin sitä kuitenkin kokeilemaan sitä. Se oli hieno ja sopi just mummolle, se oli vielä alennuksessa ja mummokin tykästy siihen heti! Sitten sekin sai mekon. Siinä jossakin kohtaa käytiin välillä kahvilla amsterdam museon kahvilassa. Mä otin juustotikkuja ja muut otti mozzarella leipää ja hollantilaista suolaista pannukakkua. Maisteltiin vähän jokaiselta jotakin. Sitten jatkettiin shoppailua. Mulla ei oikeen ollu rahaa mutta oli kiva olla silti makutuomarina, ei haitannu yhtään olla peeaa. Sitten käytiin bershkassa, jota ei oo siis suomessa. Mä löysin ihanan pikkumustan mekon, jonka mummo sitten suostu ostaa, ku oli vaan alle 10 euroo, kiitos! Sitten kierrettiin koko tie päästä päähän ja palattiin takasin hotellille.
Hotellilla piti huilata koska ideana oli lähtee vähän myöhemmin syömään ja siitä jatkamaan yöelämään. Mutta hotellilla minä ja mummo päätettiin saman tien lähtee takasin ettii muutamat tuliaiset, joten taas ruvettiin kävelee. Oli kiva viettää kahdenkeskeistä aikaa ja jutella niitä näitä. Löydettiin hyvät tuliaiset ja vähän myös extraa ;) kun päästiin takas hotellille, istuttiin ehkä 2 minuuttia ja jo lähdettiin syömään.
Löydettiin kiva intialainen ravintola, jossa oli tupa täynnä. Kyllä muilla tyhjeni jo viinilasi ennen kuin ruoka tuli pöytään. Mä otin curry kanaa riisillä, pappa otti lammasta riisillä, mummo otti jotakin kanaa ja tätin kaveri myös, ja mun täti otti jotakin kasvisruokaa. Oli mukava, kun ruuat tuli kaikille keskelle pöytää, vähän niinkuin et kaikki sai sitten maistella kaikkee. Oli tosi hyvää, vaikka mun ruoka olikin tulista eikä sitä lukenu menussa. Muutkin kehu ruokaansa. Siinä otettiin muutama kuva ja lähdettiin jatkamaan vähän Hollannin yöelämää päin. Käytiin muutamassa pubissa, mutta ne ei oikein ollu hyviä. Kierrettin useampi paikka läpi, jollonka löyty yks kohtalainen paikka. Mä en juonu mitään, mut oli silti mukavaa. Oli vähän erilainen meno ku suomessa. Siinä pikku pubissa muut joi yhet ja sit mentiin irish pubiin. Se olikin kivempi paikka kun tupakka ei haissut niin paljoo sisällä, ja siellä oli nettiyhteys, joten pääsin viestittelee kavereille ja Timille. Sieltä lähdettiin mummon ja papan kanssa jo hotellille nukkuu, kun täti ja sen kamu jäi vähäks aikaa vielä sinne. Oli kiva ilta ja uni maistu hyvin.
Seuraavaks onkin jo tää oikee päivä millon kirjotan, öitä ;)
Perjantai
Hellurei
Aamulla muut heräs aikasin 8-9 aikoihin ja lähti aamupalalle ja kattomaan Anne Frankin taloa tai jotain. Mua ei oikeestaan kiinnostanu ja väsytti niin paljon että jäin vielä nukkumaan hotellille. Oli ehkä myös olkapäille parempi että lepäsin aamupäivän ja olin rauhassa. Nukuin vielä vähän aikaa ja heräilin HITAASTI. Nousin ylös 11 aikoihin ja ajattelin et onks pakko lähtee johonkin. Jotenkin olisin voinu viettää kivan "koti" päivän sisällä hotellilla, korkeintaan hakee ruokaa sinne. No otin kuvia ikkunan maisemasta, koska se oli aika kiva! Sitten lähin kuitenkin siinä 12 aikoihin kiertelee lähi kauppoja ympäri. Oli mukava olla yksin omassa rauhassa. Jokainen varmaan tarvii omaa aikaa välillä, mut mä pimahan ihan täysin jos en saa olla omissa oloissani jonkun aikaa, ja tää päivä oli just sellanen. Löysin ittelleni neuleen, ponnareita ja rannekorun. Sitten kun muut tuli sieltä museosta niin lähdettiin yhessä syömään. Siinä välissä olin kerenny mennä viemään mun ylimääräset kamat hotellille nii oli kiva kun ei ollut kasseja tiellä. Mentiin syömään ja mä otin lohisalaatin kun ei oikeen ollu iso nälkä. Muut otti kanaa, tomaattikeiton, jonkun kasvis ruuan ja jotain mitä en muista. Pettymys oli kova kun se mun salaatti olikin ihan huono!! Sekala oli savustettua kylmälohta ja salaatissa oli öljyä ja sitä kauheeta maustetta, joku korianteri vai mikä sen nimi nyt olikaan. Hyi olkoon, haisikin ihan törkeen pahalle. En sitte syöny ku muutaman haarukallisen ja join vettä. Eihän siinä maha tullu täyteen. Lähdettiin siitä sitten kuitenkin jatkamaan kiertelyä ja käytiin muutamassa krääsä kaupassa. Sitten olikin jo niin myöhä, että päätettiin niin et minä ja mummo lähdettiin kiertelee tyttökatu, punainen katu vai mikä onkaan missä on siis SELLASIA tyttöjä ikkunoissa pienissä vaatteissa kiikuttelemassa pyllyjä ja pappa, täti ja sen kaveri lähti istuskelee iltaa johonkin pubiin. Oltiin tosiaan jo käyty tyttökadulla yhessä porukalla kattomassa, mut mummo halus uudelleen. Ja mä oon siis päättäny että en juo täällä yhtään vettä vahvempaa, en tiiä miks, joten sitten päästiin kaikki sinne minne haluttiinkin. Aikansa kierreltiin mummon kaa ja puhuttiin henkeviä, kunnes käytiin mulle hakee ruokaa sellasesta pasta paikasta. Oli parasta pastaa mitä oon koskaan syöny! Muut tuli sinne sitten ja yhdessä lähdettiin mun syömisen jälkeen takas hotellille (tien toiselle puolelle). Siellä muut maisteli viiniä ja mä valmistauduin nukkumaan menoon. Sitten nukahinkin aika äkkiä.
Sellanen perjantai ilta. Unohdin kertoo edellisessä postauksessa (eli torstai päivästä) sen, että käytiin kattomassa mamman ja papan kanssa vahanukke museo läpi, madam tussauds tai joku tollanen se oli nimeltään. Se oli hieno paikka! Oli Adele, Oprah, Elvis, Madonna, Bob Marley, Einstein, Shrek, Marilyn, ET, Anne Frank ja paljon muita hienoja, aidon näköisiä otuksia!
Huomiseen!
Aamulla muut heräs aikasin 8-9 aikoihin ja lähti aamupalalle ja kattomaan Anne Frankin taloa tai jotain. Mua ei oikeestaan kiinnostanu ja väsytti niin paljon että jäin vielä nukkumaan hotellille. Oli ehkä myös olkapäille parempi että lepäsin aamupäivän ja olin rauhassa. Nukuin vielä vähän aikaa ja heräilin HITAASTI. Nousin ylös 11 aikoihin ja ajattelin et onks pakko lähtee johonkin. Jotenkin olisin voinu viettää kivan "koti" päivän sisällä hotellilla, korkeintaan hakee ruokaa sinne. No otin kuvia ikkunan maisemasta, koska se oli aika kiva! Sitten lähin kuitenkin siinä 12 aikoihin kiertelee lähi kauppoja ympäri. Oli mukava olla yksin omassa rauhassa. Jokainen varmaan tarvii omaa aikaa välillä, mut mä pimahan ihan täysin jos en saa olla omissa oloissani jonkun aikaa, ja tää päivä oli just sellanen. Löysin ittelleni neuleen, ponnareita ja rannekorun. Sitten kun muut tuli sieltä museosta niin lähdettiin yhessä syömään. Siinä välissä olin kerenny mennä viemään mun ylimääräset kamat hotellille nii oli kiva kun ei ollut kasseja tiellä. Mentiin syömään ja mä otin lohisalaatin kun ei oikeen ollu iso nälkä. Muut otti kanaa, tomaattikeiton, jonkun kasvis ruuan ja jotain mitä en muista. Pettymys oli kova kun se mun salaatti olikin ihan huono!! Sekala oli savustettua kylmälohta ja salaatissa oli öljyä ja sitä kauheeta maustetta, joku korianteri vai mikä sen nimi nyt olikaan. Hyi olkoon, haisikin ihan törkeen pahalle. En sitte syöny ku muutaman haarukallisen ja join vettä. Eihän siinä maha tullu täyteen. Lähdettiin siitä sitten kuitenkin jatkamaan kiertelyä ja käytiin muutamassa krääsä kaupassa. Sitten olikin jo niin myöhä, että päätettiin niin et minä ja mummo lähdettiin kiertelee tyttökatu, punainen katu vai mikä onkaan missä on siis SELLASIA tyttöjä ikkunoissa pienissä vaatteissa kiikuttelemassa pyllyjä ja pappa, täti ja sen kaveri lähti istuskelee iltaa johonkin pubiin. Oltiin tosiaan jo käyty tyttökadulla yhessä porukalla kattomassa, mut mummo halus uudelleen. Ja mä oon siis päättäny että en juo täällä yhtään vettä vahvempaa, en tiiä miks, joten sitten päästiin kaikki sinne minne haluttiinkin. Aikansa kierreltiin mummon kaa ja puhuttiin henkeviä, kunnes käytiin mulle hakee ruokaa sellasesta pasta paikasta. Oli parasta pastaa mitä oon koskaan syöny! Muut tuli sinne sitten ja yhdessä lähdettiin mun syömisen jälkeen takas hotellille (tien toiselle puolelle). Siellä muut maisteli viiniä ja mä valmistauduin nukkumaan menoon. Sitten nukahinkin aika äkkiä.
Sellanen perjantai ilta. Unohdin kertoo edellisessä postauksessa (eli torstai päivästä) sen, että käytiin kattomassa mamman ja papan kanssa vahanukke museo läpi, madam tussauds tai joku tollanen se oli nimeltään. Se oli hieno paikka! Oli Adele, Oprah, Elvis, Madonna, Bob Marley, Einstein, Shrek, Marilyn, ET, Anne Frank ja paljon muita hienoja, aidon näköisiä otuksia!
Huomiseen!
Sukulaiset kyläilemässä!
Heippahei!
Outoo etten oo kirjottanu blogiin pitkään aikaan, mutta torstai aamuna lähdin Amsterdamiin, eikä oo ollut nettiä sitten käytettävissä sen jälkeen. Nyt oon taas kotona Rotterdamissa ja kirjotan jokaisesta päivästä oman juttunsa, ettei tästä yhestä tuu niin kauheen pitkä luettavaks.
Torstai
Aamulla heräsin normaalisti 6 aikoihin ja totesin että nyt on hartiat niin kipeet että jään kottin lepäämään. 7 aikaan soitin työpaikalle ja kerroin heille tilanteesta, ettei ne ihmettelis missä oon. Seuraavaks laitoin viestiä mun hollannin yhteyshenkilölle että sekin pysyis kartalla mun asioista ja vielä suomen opettajalle ilmoitin myös. No sen jälkeen en saanut enää unta vaan makoilin sängyllä. Sitten se yhteyshenkilö ilmoitti mulle ettei mun tarvii mennä kouluun seuraavana päivänä vaan kehotti lepäämään. No olin ihan onnessani, mut sitten tajusin että mun sukulaiset tulee tänään tänne. Niitten lento oli täällä Amsterdamissa joskus 9-10 aikaan ja kello oli jo yli 8 joten tuli vähän äkkiä lähtö niitä vastaan kentälle. Pakkasin nopeesti kamat, huikkasin isälle että lähen Amsterdamiin niiden luo kun ei tarvinnu töihin tai kouluun mennä. Onneks bussi, metro ja juna tuli aika lailla nopeesti, joten mietin että ehtisin melkein kentälle yllättää ne. Tosiaan sen piti olla ylläri, koska en kertonu että lähen niitä vastaan. No sitten junassa kun olin matkalla Amsterdamiin, mummo laitto viestin että ne on ostamassa lentokentältä junalippuja Amsterdamin keskustaan. Siinä vaiheessa piti ilmottaa että oon parin minuutin päästä kentällä että älkää lähtekö ilman mua. Olihan siinä ettimistä vähän, ennen ku löydettiin toisemme lentokentältä. Sieltä sitten ostettiin liput keskustaan ja sinne sitten lähdettiin. Porukka oli vähän väsyny kun ne oli heränny 1-3 aikaan yöllä ajaa Kouvolasta Helsinkiin, kun niitten lento lähti jo 6 aamulla. No Amsterdamista sitten lähdettiin ratikalla hotellille. Helposti onnistu, eikä matkassa menny ku 10 min. Purettiin kamat, vaihettiin vaatteita ja lähdettiin ettii ruokapaikkaa. En ollu käyny siellä päin Amsterdamia, joten kaikki oli vähän niinku hukassa. Löydettiin lopulta pieneltä kadulta ihana sympaattinen ruokapaikka johon mentiin. Se oli pieni, kapea, 3 kerroksinen ravintola. Mä otin tomaattikeiton ja muut otti munakkaita eri täytteillä. Sitten siinä syötiin ja kerrottiin kuulumiset. Sitten lähdettiin kattomaan uusia katuja hotellin lähistöltä. Näytin heille pari kauppaa mistä mummokin innostu jo ostamaan tuliaisia ja muuta. Siinä se eka päivä menikin kierrellessä lähi ympäristöä ja jutellen mun olosta täällä ja suomen kuulumisia kuunnellessa. Illalla ostettiin jotain pientä kaupasta hotelliin, jugurttia, mehua ja croisantit. Sitten käytiinkin jo nukkumaan.
Seuraava postaus onkin jo hieman värikkäämpi! Öitä.
Outoo etten oo kirjottanu blogiin pitkään aikaan, mutta torstai aamuna lähdin Amsterdamiin, eikä oo ollut nettiä sitten käytettävissä sen jälkeen. Nyt oon taas kotona Rotterdamissa ja kirjotan jokaisesta päivästä oman juttunsa, ettei tästä yhestä tuu niin kauheen pitkä luettavaks.
Torstai
Aamulla heräsin normaalisti 6 aikoihin ja totesin että nyt on hartiat niin kipeet että jään kottin lepäämään. 7 aikaan soitin työpaikalle ja kerroin heille tilanteesta, ettei ne ihmettelis missä oon. Seuraavaks laitoin viestiä mun hollannin yhteyshenkilölle että sekin pysyis kartalla mun asioista ja vielä suomen opettajalle ilmoitin myös. No sen jälkeen en saanut enää unta vaan makoilin sängyllä. Sitten se yhteyshenkilö ilmoitti mulle ettei mun tarvii mennä kouluun seuraavana päivänä vaan kehotti lepäämään. No olin ihan onnessani, mut sitten tajusin että mun sukulaiset tulee tänään tänne. Niitten lento oli täällä Amsterdamissa joskus 9-10 aikaan ja kello oli jo yli 8 joten tuli vähän äkkiä lähtö niitä vastaan kentälle. Pakkasin nopeesti kamat, huikkasin isälle että lähen Amsterdamiin niiden luo kun ei tarvinnu töihin tai kouluun mennä. Onneks bussi, metro ja juna tuli aika lailla nopeesti, joten mietin että ehtisin melkein kentälle yllättää ne. Tosiaan sen piti olla ylläri, koska en kertonu että lähen niitä vastaan. No sitten junassa kun olin matkalla Amsterdamiin, mummo laitto viestin että ne on ostamassa lentokentältä junalippuja Amsterdamin keskustaan. Siinä vaiheessa piti ilmottaa että oon parin minuutin päästä kentällä että älkää lähtekö ilman mua. Olihan siinä ettimistä vähän, ennen ku löydettiin toisemme lentokentältä. Sieltä sitten ostettiin liput keskustaan ja sinne sitten lähdettiin. Porukka oli vähän väsyny kun ne oli heränny 1-3 aikaan yöllä ajaa Kouvolasta Helsinkiin, kun niitten lento lähti jo 6 aamulla. No Amsterdamista sitten lähdettiin ratikalla hotellille. Helposti onnistu, eikä matkassa menny ku 10 min. Purettiin kamat, vaihettiin vaatteita ja lähdettiin ettii ruokapaikkaa. En ollu käyny siellä päin Amsterdamia, joten kaikki oli vähän niinku hukassa. Löydettiin lopulta pieneltä kadulta ihana sympaattinen ruokapaikka johon mentiin. Se oli pieni, kapea, 3 kerroksinen ravintola. Mä otin tomaattikeiton ja muut otti munakkaita eri täytteillä. Sitten siinä syötiin ja kerrottiin kuulumiset. Sitten lähdettiin kattomaan uusia katuja hotellin lähistöltä. Näytin heille pari kauppaa mistä mummokin innostu jo ostamaan tuliaisia ja muuta. Siinä se eka päivä menikin kierrellessä lähi ympäristöä ja jutellen mun olosta täällä ja suomen kuulumisia kuunnellessa. Illalla ostettiin jotain pientä kaupasta hotelliin, jugurttia, mehua ja croisantit. Sitten käytiinkin jo nukkumaan.
Seuraava postaus onkin jo hieman värikkäämpi! Öitä.
keskiviikko 29. tammikuuta 2014
Kipua
Heippa.
Mun olkapää sanoo etten voi paljoo kirjottaa kun tuntuu vähän epämukavalle, mut katotaan mitä tästä tulee. Tänään oli helppo herätä, melkein 9 tunnin yöunet tirsasin. Sitten töissä olikin mukava nähdä Joanne ja Emily opiskelijaa, jotka on viimestä viikkoa enää siellä. Olkapäät/hartiat alko kipeytyä ja otin siks tauolla särkylääkettä. Ei auttanu paljoo. Sitte mua alko yhtäkkiä heikottaa ja sillain väsyttää, niinku meni veto pois ihan kokonaan. Oli pakko sanoo mun kanssa työskentelevälle kaverille siitä. Se kerto että toinen työkaveri osaa hieroa, joten menin sille kertoo mun vaivasta. Se sitten otti tuumasta toimeen, ja haki sen vaatekaapista sellasen hierontalaitteen, öljyä ja rasvaa. Taukohuoneessa aloin juomaan kahvia, kun tää tulee ja sanoo että ota kaikki paidat pois ja tule istumaan toiselle penkille. Noh, siinä nöyrästi Emily opiskelijan ja kahden muun työkaverin vieressä riisuin paidat ja olin pelkillä housuilla ja rintsikoilla. Mietitytti vaan kun siinä on iso ikkuna käytävään, että jos joku miespuolinen omainen olis kurkkinu. No, se sitten pisti hanskat käteen, otti öljyä ja alko hieroo mun hartioita. Oli ihanan tuntusta! Ja kipeetä teki. Siinä se hiero aikansa, jolloin luuli että olin valmis. Mutta en ollut. Sitten se otti sen ison hierontalaitteen ja sillä tykytti mun niskaa ja hartioita. Seki oli mukavan tuntuista, mutta käsillä se on aina parempaa mun mielestä. No lopuksi se pisti jotakin rasvaa ja se oli siinä. Yhteensä se kesti jonkun 14-20 minuuttia, ihan kiva kahvitauko siis, ei paha! Hieronta autto jonkun yli tunnin ajan, kunnes rupes taas vähän tuntuu. Siinä vaiheessa olin jo ihan kuollu, joten sanoin taas mun työkaverille etten pysty keskittymään töihin. Lähdin puolessa välissä pois ja huomenna pitää kattoo miltä tuntuu, jäänkö lepää vai meenkö töihin.
Töistä menin suoraan kotiin. Siellä mä menin heti sänkyyn peiton alle lepäämään. Tuntu ihanalle. Luulen että oon tulossa kipeeks, tai sitten tää on tällästä yleistä uupumusta/stressiä. Kuitenkin teen 9 tunnin päiviä eikä oo kaveria täällä mun kanssa. Muuten kaikki on hyvin, paitsi nää fyysiset ongelmat vähän ärsyttää. Kotona makoilin ja olin rauhassa. Sitten päivällä tulikin jo parempi olo joten lähdin käymään rauhassa Rotterdamin keskustassa. Tykkään olla siellä, ihan vaan huvikseenkin jossen mitään ostele. Siellä menee aika nopeesti ja kierreltävää on paljon. Kyllähän MÄ löydän aina jotain, niinkun nytkin. Eka löysin kaks rannekorua, jotka oli erilaiset mutta risti oli kummassakin. Sitten löysin uudet puhelimen kuoret ja lopuks hollisterin kaupasta mun samsungin tabletille sellasen suojapussin. Siinä on sellaset kovat kuoret myös, mut niitten päässe tollasen pehmeen suojan, joka vähä auttaa suojaamaan esim. kolautuksilta ja sillee. Se oli hyvä löytö, normaalihinta oli 39€ ja nyt oli 10€. Aattelin, että oisin voinu viiä jollekin toisellekin tuliaisena sellasen, oli niin hienot ja monta erilaista vaihtoehtoo.
Sitten lähdinkin jo kotiin. Kotona oli ruoka just valmis kun tulin, ja yllätyys! Pastaa, fetasalaattia, kananmunia ja SIENIÄ. Huoh. Siellä ne oli paistinpannulla sipulin joukossa paistunu. Ei auttanu muu kun niellä yks kerrallaan ja vettä päälle. Muuten oli hyvää ruokaa. Sitten tulinkin yläkertaan pelaamaan ja viestittelee kavereille.
Puhuin skypessä mummon ja papan kanssa, jotka oli just tullu mun kummitädin luo. Näin siis mun kummia ja sen perhettä kans samalla, kivaa! Ne kyseli säästä, mitä vaatteita ja kenkiä kantsii ottaa ja kielestä, ruuasta ja muusta juteltiin myös. Mun serkut jotka on muistaakseni 6v ja 4v halus näyttää mulle niitten leluja ja uutta tarjotinta. Sitten lopeteltiinkin jo, koska ne lähtee yöllä ajaa, ne on täällä amsterdamissa jo joskus 9-10 aikoihin. Mukava nähdä niitä ja esitellä paikkoja.
Huomenna kirjoittelen lisää, nyt sanoo käsi ittensä irti. Öitä!
Mun olkapää sanoo etten voi paljoo kirjottaa kun tuntuu vähän epämukavalle, mut katotaan mitä tästä tulee. Tänään oli helppo herätä, melkein 9 tunnin yöunet tirsasin. Sitten töissä olikin mukava nähdä Joanne ja Emily opiskelijaa, jotka on viimestä viikkoa enää siellä. Olkapäät/hartiat alko kipeytyä ja otin siks tauolla särkylääkettä. Ei auttanu paljoo. Sitte mua alko yhtäkkiä heikottaa ja sillain väsyttää, niinku meni veto pois ihan kokonaan. Oli pakko sanoo mun kanssa työskentelevälle kaverille siitä. Se kerto että toinen työkaveri osaa hieroa, joten menin sille kertoo mun vaivasta. Se sitten otti tuumasta toimeen, ja haki sen vaatekaapista sellasen hierontalaitteen, öljyä ja rasvaa. Taukohuoneessa aloin juomaan kahvia, kun tää tulee ja sanoo että ota kaikki paidat pois ja tule istumaan toiselle penkille. Noh, siinä nöyrästi Emily opiskelijan ja kahden muun työkaverin vieressä riisuin paidat ja olin pelkillä housuilla ja rintsikoilla. Mietitytti vaan kun siinä on iso ikkuna käytävään, että jos joku miespuolinen omainen olis kurkkinu. No, se sitten pisti hanskat käteen, otti öljyä ja alko hieroo mun hartioita. Oli ihanan tuntusta! Ja kipeetä teki. Siinä se hiero aikansa, jolloin luuli että olin valmis. Mutta en ollut. Sitten se otti sen ison hierontalaitteen ja sillä tykytti mun niskaa ja hartioita. Seki oli mukavan tuntuista, mutta käsillä se on aina parempaa mun mielestä. No lopuksi se pisti jotakin rasvaa ja se oli siinä. Yhteensä se kesti jonkun 14-20 minuuttia, ihan kiva kahvitauko siis, ei paha! Hieronta autto jonkun yli tunnin ajan, kunnes rupes taas vähän tuntuu. Siinä vaiheessa olin jo ihan kuollu, joten sanoin taas mun työkaverille etten pysty keskittymään töihin. Lähdin puolessa välissä pois ja huomenna pitää kattoo miltä tuntuu, jäänkö lepää vai meenkö töihin.
Töistä menin suoraan kotiin. Siellä mä menin heti sänkyyn peiton alle lepäämään. Tuntu ihanalle. Luulen että oon tulossa kipeeks, tai sitten tää on tällästä yleistä uupumusta/stressiä. Kuitenkin teen 9 tunnin päiviä eikä oo kaveria täällä mun kanssa. Muuten kaikki on hyvin, paitsi nää fyysiset ongelmat vähän ärsyttää. Kotona makoilin ja olin rauhassa. Sitten päivällä tulikin jo parempi olo joten lähdin käymään rauhassa Rotterdamin keskustassa. Tykkään olla siellä, ihan vaan huvikseenkin jossen mitään ostele. Siellä menee aika nopeesti ja kierreltävää on paljon. Kyllähän MÄ löydän aina jotain, niinkun nytkin. Eka löysin kaks rannekorua, jotka oli erilaiset mutta risti oli kummassakin. Sitten löysin uudet puhelimen kuoret ja lopuks hollisterin kaupasta mun samsungin tabletille sellasen suojapussin. Siinä on sellaset kovat kuoret myös, mut niitten päässe tollasen pehmeen suojan, joka vähä auttaa suojaamaan esim. kolautuksilta ja sillee. Se oli hyvä löytö, normaalihinta oli 39€ ja nyt oli 10€. Aattelin, että oisin voinu viiä jollekin toisellekin tuliaisena sellasen, oli niin hienot ja monta erilaista vaihtoehtoo.
Sitten lähdinkin jo kotiin. Kotona oli ruoka just valmis kun tulin, ja yllätyys! Pastaa, fetasalaattia, kananmunia ja SIENIÄ. Huoh. Siellä ne oli paistinpannulla sipulin joukossa paistunu. Ei auttanu muu kun niellä yks kerrallaan ja vettä päälle. Muuten oli hyvää ruokaa. Sitten tulinkin yläkertaan pelaamaan ja viestittelee kavereille.
Puhuin skypessä mummon ja papan kanssa, jotka oli just tullu mun kummitädin luo. Näin siis mun kummia ja sen perhettä kans samalla, kivaa! Ne kyseli säästä, mitä vaatteita ja kenkiä kantsii ottaa ja kielestä, ruuasta ja muusta juteltiin myös. Mun serkut jotka on muistaakseni 6v ja 4v halus näyttää mulle niitten leluja ja uutta tarjotinta. Sitten lopeteltiinkin jo, koska ne lähtee yöllä ajaa, ne on täällä amsterdamissa jo joskus 9-10 aikoihin. Mukava nähdä niitä ja esitellä paikkoja.
Huomenna kirjoittelen lisää, nyt sanoo käsi ittensä irti. Öitä!
tiistai 28. tammikuuta 2014
Tiiiiiiiiiistai
Tiiiiiiiiiistai
Heippa!
Tänään on ollu kohtuullinen päivä. Aamulla oli vaikee herätä, väsytti kovin. Taas tein leipäpussin töihin ja lähin bussipysäkille. Alkaa jo vähän turtua tähän töissä käymiseen, pakko myöntää. Oon oma-alotteinen ja osaan hommat, mut ku perhana ennosaa hollantia. Aamu rapsalla meinaa otsa valahtaa pöytään ku muut puhuu hollanniks päivän suunnitelmat ja meikä istuu suu auki pöydän äärellä. Nooh, ei oo enää kauaa. Mun olkapäitä särki tänään vieläkin, särkylääkkeet ei auta ku muutaman minuutin, ei ees puolta tuntia. Oon yrittäny venytellä ja tehä selkälihaksia ja pyöritellä kroppaa maassa pyyherullan kanssa mut ei auta.
Töistä menin Zuidpleiniin kiertelee kauppoja, en siis ostanu mitään. Pääasiana oli että aika kuluis nopeesti. Sieltä menin kotiin missä olikin ruoka melkein heti valmiina. Ruuaksi oli parsakaalia, perunaa ja itsetehtyjä lihapullia. Syömässä oli myös perheen äidin lapsenlapsi 3v, jolle ei parsa uponnut. Se päätti tehdä itkupotku raivarit ja kirjaimellisesti potki pöytää ja hakkas kättä ruokaansa. Nooh, oon tottunu sellaseen. Hyvää oli ruoka, jonka jälkeen kävin suihkussa.
Laitoin mummollekin viestiä ja infosin sitä junista ja lentoasemasta. Ne siis tulee jo ylihuomenna, kivaa!
Mummo oli kysynyt viime kirjoituksessa, että onko täällä pelkästään vaaleaa leipää vai myös tummaa leipää, kun tälläinen leipäkaupunki on. Vastaukseni: Kumpaakin löytyy! Ne vaan on molemmat pehmeitä, en ainakaan mä oon törmänny niinku suomalaiseen ruispalan veroiseen leipään. Pehmeetä, tummaa, vaaleeta, täysjyvää, pullamössöö, kaikkee löytyy ja hyvää on!
Tää mun kirjotus jotenki meni pieleen äsken nii en muista mitä kaikkee kirjotin alkuperäseen versioon. Huomenna lisää, öitä!
Heippa!
Tänään on ollu kohtuullinen päivä. Aamulla oli vaikee herätä, väsytti kovin. Taas tein leipäpussin töihin ja lähin bussipysäkille. Alkaa jo vähän turtua tähän töissä käymiseen, pakko myöntää. Oon oma-alotteinen ja osaan hommat, mut ku perhana ennosaa hollantia. Aamu rapsalla meinaa otsa valahtaa pöytään ku muut puhuu hollanniks päivän suunnitelmat ja meikä istuu suu auki pöydän äärellä. Nooh, ei oo enää kauaa. Mun olkapäitä särki tänään vieläkin, särkylääkkeet ei auta ku muutaman minuutin, ei ees puolta tuntia. Oon yrittäny venytellä ja tehä selkälihaksia ja pyöritellä kroppaa maassa pyyherullan kanssa mut ei auta.
Töistä menin Zuidpleiniin kiertelee kauppoja, en siis ostanu mitään. Pääasiana oli että aika kuluis nopeesti. Sieltä menin kotiin missä olikin ruoka melkein heti valmiina. Ruuaksi oli parsakaalia, perunaa ja itsetehtyjä lihapullia. Syömässä oli myös perheen äidin lapsenlapsi 3v, jolle ei parsa uponnut. Se päätti tehdä itkupotku raivarit ja kirjaimellisesti potki pöytää ja hakkas kättä ruokaansa. Nooh, oon tottunu sellaseen. Hyvää oli ruoka, jonka jälkeen kävin suihkussa.
Laitoin mummollekin viestiä ja infosin sitä junista ja lentoasemasta. Ne siis tulee jo ylihuomenna, kivaa!
Mummo oli kysynyt viime kirjoituksessa, että onko täällä pelkästään vaaleaa leipää vai myös tummaa leipää, kun tälläinen leipäkaupunki on. Vastaukseni: Kumpaakin löytyy! Ne vaan on molemmat pehmeitä, en ainakaan mä oon törmänny niinku suomalaiseen ruispalan veroiseen leipään. Pehmeetä, tummaa, vaaleeta, täysjyvää, pullamössöö, kaikkee löytyy ja hyvää on!
Tää mun kirjotus jotenki meni pieleen äsken nii en muista mitä kaikkee kirjotin alkuperäseen versioon. Huomenna lisää, öitä!
maanantai 27. tammikuuta 2014
Neljäs viikko käyntiin
Moikkelis
Edellisestä kirjotuksesta oli tullu kysymyksiä mun ihanilta pikkusiskolta ja äitiltä, joten vastaan niihin nyt heti alkuun :)
7v, Onko ollu kivaa? = On ollu ihan huippu kivaa! Vaikka on joutunu opettelee tosi paljon uutta niin silti on ollu mahtava reissu. Kivointa on ollu tähän asti ehkä se hollantilainen koulu missä oon joka perjantai.
5v, Onko jalat vielä kipeet? Ootko käyny monessa paikassa? = Mulla on ihan joka ilta ainakin vähäsen jalat kipeet koska täällä tulee käveltyä niin paljon. Joskus on enemmän ja joskus vaan vähän. Nyt on tosi vähän kipeet onneks :) Oon käynyt mun mielestä monessa paikassa, raha kertoo moneenko paikkaan vielä pääsen, mutta nyt oon käyny Amsterdamissa, Rotterdamissa, Barendrechissä, Zuidpleinissä ja siellä missä oli tuulimyllyjä (en muista nimee). Haluisin vielä käydä Goudassa ja ehkä Leidenissä.
2v, Ootko jo mökillä? = En oo vielä mökillä :) kyllä mä täältä tulen mökille, tai ainakin kattoo teitä pikkusia johonkin kun olen suomessa!
Äiti, Kuinka pärjäät? = Yleisesti ottaen hyvin. Jos tulee ongelmia, niin täytyy kysyä englannin kielellä vierailta ihmisiltä apua, niin pysyn oikeella tiellä täällä. Vähän alkaa olla viilee nahkatakilla, kun tällä viikolla rupee viilenee. Onneks mummo tuo mulle paksumman takin. Kaikki on hyvin!
Noniin. Maanantai, huoh. Olisin voinu jäädä nukkuu koko päiväks sänkyyn. Kun oon viettäny eka ihanan viikonlopun poikaystävän kanssa, niin ei millää viittis lopettaa sitä! Töissä oli ihan ok päivä. Mun olkapäät ja niska/hartia seutu on alkanu kipeytyä, en tiiä miks. Onneks on särkylääkkeitä mukana, mutta jos vielä huomenna jatkuu tälläsenä nii pitää käydä jossakin (eilen alkoi). Tosin, toi on yleistä meiän ammattialalla mut mulle eka kerta. Töissä oli vähän alakuloinen fiilis. Timi just lähti suomeen, harmaa keli kun sataa vettä eikä aurinko paista ja kuulin huonoja uutisia asiakkaista. Harmi. Mutta välillä pitää olla alamäkiä, jotta voi tulla ylämäkiä. Tänään en halunnu jähmettyä töistä tullessani kotiin,vaan halusin mennä tai käydä jossakin. Mietin sitä koko päivän että mihin menisin. Oli niin surkee olo ku Timi lähti nii olin taas omillani. No, päätin lähtee käymään Rotterdamin keskustassa, ihan vaa kiertelee ja muistelee kuinka Timi oli innoissaan ku uus paikka ja isot alet. Töistä kun lähdin satoi vettä, kävin kotoo hakee vähä rahaa ja lähdin samoilla vauhdeilla takas bussilla Zuidpleiniin ja sieltä keskustaan. En oikee löytäny mitään, mutta tuli hyvä fiilis käydä edes kävelemässä ympyrää siellä (hassua). Varmaan se, kun näin miten Timi lähti lentokentältä takas suomeen, vaikutti muhun niin että tuli pienehkö koti-ikävä puuska ja halusin tehdä jotain jotta aika kuluis nopeasti. Löysin kuitenkin ihan sattumalta meikkipussin joka lähti mun mukaan, kivaa pientä on aina mukava löytää. Sitten huristelin metrolla ja bussilla kotiin missä olikin ruoka just valmis. Pelotti kyllä, koska olin aamulla nähnyt sieniä jääkaapissa. Luojan kiitos ruokana oli kuitenkin sipuli-perunamuussia, makkaraa ja kastiketta. Se on ihan hyvää vaikkei mun parasta ruokaa kuitenkaan. Söin ruuan ja tulin yläkertaan kirjottelee Timin kanssa. Ihanaa kun tällä viikolla tulee ne toisetkin käymään täällä, niin aika menee vielä vähän nopeammin. JEE, koti on kuitenkin aina koti.
Huomenna meen töihin, katotaan mitä olkapäät sanoo että pystyykö työskentelee, ja sitten suunnittelin iltakävelyä jos ei sada vettä. Hyvät yöt!
Edellisestä kirjotuksesta oli tullu kysymyksiä mun ihanilta pikkusiskolta ja äitiltä, joten vastaan niihin nyt heti alkuun :)
7v, Onko ollu kivaa? = On ollu ihan huippu kivaa! Vaikka on joutunu opettelee tosi paljon uutta niin silti on ollu mahtava reissu. Kivointa on ollu tähän asti ehkä se hollantilainen koulu missä oon joka perjantai.
5v, Onko jalat vielä kipeet? Ootko käyny monessa paikassa? = Mulla on ihan joka ilta ainakin vähäsen jalat kipeet koska täällä tulee käveltyä niin paljon. Joskus on enemmän ja joskus vaan vähän. Nyt on tosi vähän kipeet onneks :) Oon käynyt mun mielestä monessa paikassa, raha kertoo moneenko paikkaan vielä pääsen, mutta nyt oon käyny Amsterdamissa, Rotterdamissa, Barendrechissä, Zuidpleinissä ja siellä missä oli tuulimyllyjä (en muista nimee). Haluisin vielä käydä Goudassa ja ehkä Leidenissä.
2v, Ootko jo mökillä? = En oo vielä mökillä :) kyllä mä täältä tulen mökille, tai ainakin kattoo teitä pikkusia johonkin kun olen suomessa!
Äiti, Kuinka pärjäät? = Yleisesti ottaen hyvin. Jos tulee ongelmia, niin täytyy kysyä englannin kielellä vierailta ihmisiltä apua, niin pysyn oikeella tiellä täällä. Vähän alkaa olla viilee nahkatakilla, kun tällä viikolla rupee viilenee. Onneks mummo tuo mulle paksumman takin. Kaikki on hyvin!
Noniin. Maanantai, huoh. Olisin voinu jäädä nukkuu koko päiväks sänkyyn. Kun oon viettäny eka ihanan viikonlopun poikaystävän kanssa, niin ei millää viittis lopettaa sitä! Töissä oli ihan ok päivä. Mun olkapäät ja niska/hartia seutu on alkanu kipeytyä, en tiiä miks. Onneks on särkylääkkeitä mukana, mutta jos vielä huomenna jatkuu tälläsenä nii pitää käydä jossakin (eilen alkoi). Tosin, toi on yleistä meiän ammattialalla mut mulle eka kerta. Töissä oli vähän alakuloinen fiilis. Timi just lähti suomeen, harmaa keli kun sataa vettä eikä aurinko paista ja kuulin huonoja uutisia asiakkaista. Harmi. Mutta välillä pitää olla alamäkiä, jotta voi tulla ylämäkiä. Tänään en halunnu jähmettyä töistä tullessani kotiin,vaan halusin mennä tai käydä jossakin. Mietin sitä koko päivän että mihin menisin. Oli niin surkee olo ku Timi lähti nii olin taas omillani. No, päätin lähtee käymään Rotterdamin keskustassa, ihan vaa kiertelee ja muistelee kuinka Timi oli innoissaan ku uus paikka ja isot alet. Töistä kun lähdin satoi vettä, kävin kotoo hakee vähä rahaa ja lähdin samoilla vauhdeilla takas bussilla Zuidpleiniin ja sieltä keskustaan. En oikee löytäny mitään, mutta tuli hyvä fiilis käydä edes kävelemässä ympyrää siellä (hassua). Varmaan se, kun näin miten Timi lähti lentokentältä takas suomeen, vaikutti muhun niin että tuli pienehkö koti-ikävä puuska ja halusin tehdä jotain jotta aika kuluis nopeasti. Löysin kuitenkin ihan sattumalta meikkipussin joka lähti mun mukaan, kivaa pientä on aina mukava löytää. Sitten huristelin metrolla ja bussilla kotiin missä olikin ruoka just valmis. Pelotti kyllä, koska olin aamulla nähnyt sieniä jääkaapissa. Luojan kiitos ruokana oli kuitenkin sipuli-perunamuussia, makkaraa ja kastiketta. Se on ihan hyvää vaikkei mun parasta ruokaa kuitenkaan. Söin ruuan ja tulin yläkertaan kirjottelee Timin kanssa. Ihanaa kun tällä viikolla tulee ne toisetkin käymään täällä, niin aika menee vielä vähän nopeammin. JEE, koti on kuitenkin aina koti.
Huomenna meen töihin, katotaan mitä olkapäät sanoo että pystyykö työskentelee, ja sitten suunnittelin iltakävelyä jos ei sada vettä. Hyvät yöt!
sunnuntai 26. tammikuuta 2014
Timi lähti, minä jäin
Hyvää sunnuntaita
Tänään on tuntunut että tää päivä ois kestäny tosi kauan. Aamulla herättiin aikasin, ja oltiin jo ennen 10.00 lähtemässä pois hotellilta. Mentiin ostaa junaliput Amsterdamiin, koska Timin lento lähti vasta illalla niin meillä oli hyvin aikaa kierrellä sitä kaupunkia vähän. Päästiin helposti perille, ja etsittiin sellanen säilytyspaikka meiän tavaroille, kun Timillä oli sen iso laukku mukana ja mulla lisäks iso paperikassi Timin ja mun tavaroita. Löydettiin hyvä lukollinen paikka ja lähdettiin keskustaan päin heti. Otettiin kuvia mun kameralla että saa sitten Timinkin naaman mun valokuva-albumiin sitten joskus. No heti ensimmäisenä käytiin syömässä kun ei oltu koko aamuna mitään keritty ostaa. Sanoin että Timi saa valita paikan joten mentiin KFC nimiseen pikaruoka paikkaan. Syötiin siellä kanaa, salaattia ja ranuja. Sitten lähdettiin varsinaisesti kiertelee pikkukatuja pitkin. Timi tykkäs tosi paljon Amsterdamista ja alennuksista mitä siellä oli. Meillä ei ollu hirveesti enää rahaa, joten ei osteltu myöskään niin paljoo. Muutaman tuliaisen Timi löysi ja mulle yhen magneetin jääkaapin oveen. Oli kyllä silti mukava kierrellä katuja ja ihmetellä kaikkee uutta. Timi sano että se haluaa tulla täällä käymään toistekin ja mäki toivon pääseväni tänne uudelleen joku kerta. Amsterdam on ihan erilainen paikka kun Rotterdam. Se on paljon isompi ja pikkukatuja täynnä kauppoja. Siellä on myös yks juttu mikä eroaa paljon, haju. Hyi että siellä haisee hirveelle, kun ties mitä ne jotkut tyypit polttelee siellä. Tänään etsittiin kahvilaa, ja sai aika kauan ettiä sellasta paikkaa mistä ei tullu hirveetä jointtien hajua, täällä kun saa poltella vähän muutakin kuin tupakkaa. Hyi että, valitin koko ajan siitä hajusta, kun tyypit poltteli sitä joka paikassa. No, löydettiin sitten tuttu ja turvallinen starbucks kahvila mihin mentiin. Se haju on muutenkin aika kauhee, kun sen tunnistaa ettei se oo tupakkaa vaan vähän jotain muuta.. ja kun tietää mitä se on niin ei halua haistella sitä tietenkään. Onneks Rotterdamissa ei oo sellasta! Kahvin jälkeen lähettiin takas asemalle ja hakee laukut. Timi osti pienemmän laukun joka toimi käsimatkatavarana. Paino ei ollut kassien ongelmana vaan tila.Timi vei osan mun ostoksista jo suomeen ja sitten vielä tuliaiset ja sen ostokset niin piti ostaa laukku, onneks oli edullinen (10€). Sitten ostettiin junaliput lentokentälle Schipholiin ja mentiin sinne. Siinä vaiheessa Timiä tais alkaa jännittää ku rupes puhumaan niin paljon ja sillee :) söpö. No tehtiin lähtöselvitys siinä ja kaikki oli kunnossa. Meillä oli n. 3 tuntia aikaa, eikä yhtään rahaa joten oli vähän tylsää. Otettiin kuvia ja kierreltiin kauppoja ja juteltiin mun lähdöstä sitten 3 viikon päästä. Sitten tulikin aika jo sanoo taas heipat. Ei siinä mitään, mutta kyllähän mä olisin mielleläni lähteny mukaan suomeen. No mut onneks nää 4 päivää tuntui ihan viikolta ja sai voimaa taas jaksaa vielä ne toiset 3 viikkoo. Ihanaa että Timi kävi täällä ja ens viikolla sitten tuleekin isompi porukka käväsee. Jäihän mulle ikävä vielä Timiä, tietenkin mutta luulen että aika menee nopeesti. Halit ja pusut annettiin ja mä lähdin takas kotiin. Kotona oli ruokana nuudeli, sipuli, kaali, liha sekotusta, nam! Sitten tulinkin kirjottaa tänne blogiin ja nyt käyn nukkkuu! Hyvää yötä.
Oon huomannu että vähän kirjotusvirheitä tulee, mut en aina jaksa korjata niitä kun kirjotan tabletilla ja netti välillä pätkii nii se on hankalaa, koittakaa saada selvää.
Tänään on tuntunut että tää päivä ois kestäny tosi kauan. Aamulla herättiin aikasin, ja oltiin jo ennen 10.00 lähtemässä pois hotellilta. Mentiin ostaa junaliput Amsterdamiin, koska Timin lento lähti vasta illalla niin meillä oli hyvin aikaa kierrellä sitä kaupunkia vähän. Päästiin helposti perille, ja etsittiin sellanen säilytyspaikka meiän tavaroille, kun Timillä oli sen iso laukku mukana ja mulla lisäks iso paperikassi Timin ja mun tavaroita. Löydettiin hyvä lukollinen paikka ja lähdettiin keskustaan päin heti. Otettiin kuvia mun kameralla että saa sitten Timinkin naaman mun valokuva-albumiin sitten joskus. No heti ensimmäisenä käytiin syömässä kun ei oltu koko aamuna mitään keritty ostaa. Sanoin että Timi saa valita paikan joten mentiin KFC nimiseen pikaruoka paikkaan. Syötiin siellä kanaa, salaattia ja ranuja. Sitten lähdettiin varsinaisesti kiertelee pikkukatuja pitkin. Timi tykkäs tosi paljon Amsterdamista ja alennuksista mitä siellä oli. Meillä ei ollu hirveesti enää rahaa, joten ei osteltu myöskään niin paljoo. Muutaman tuliaisen Timi löysi ja mulle yhen magneetin jääkaapin oveen. Oli kyllä silti mukava kierrellä katuja ja ihmetellä kaikkee uutta. Timi sano että se haluaa tulla täällä käymään toistekin ja mäki toivon pääseväni tänne uudelleen joku kerta. Amsterdam on ihan erilainen paikka kun Rotterdam. Se on paljon isompi ja pikkukatuja täynnä kauppoja. Siellä on myös yks juttu mikä eroaa paljon, haju. Hyi että siellä haisee hirveelle, kun ties mitä ne jotkut tyypit polttelee siellä. Tänään etsittiin kahvilaa, ja sai aika kauan ettiä sellasta paikkaa mistä ei tullu hirveetä jointtien hajua, täällä kun saa poltella vähän muutakin kuin tupakkaa. Hyi että, valitin koko ajan siitä hajusta, kun tyypit poltteli sitä joka paikassa. No, löydettiin sitten tuttu ja turvallinen starbucks kahvila mihin mentiin. Se haju on muutenkin aika kauhee, kun sen tunnistaa ettei se oo tupakkaa vaan vähän jotain muuta.. ja kun tietää mitä se on niin ei halua haistella sitä tietenkään. Onneks Rotterdamissa ei oo sellasta! Kahvin jälkeen lähettiin takas asemalle ja hakee laukut. Timi osti pienemmän laukun joka toimi käsimatkatavarana. Paino ei ollut kassien ongelmana vaan tila.Timi vei osan mun ostoksista jo suomeen ja sitten vielä tuliaiset ja sen ostokset niin piti ostaa laukku, onneks oli edullinen (10€). Sitten ostettiin junaliput lentokentälle Schipholiin ja mentiin sinne. Siinä vaiheessa Timiä tais alkaa jännittää ku rupes puhumaan niin paljon ja sillee :) söpö. No tehtiin lähtöselvitys siinä ja kaikki oli kunnossa. Meillä oli n. 3 tuntia aikaa, eikä yhtään rahaa joten oli vähän tylsää. Otettiin kuvia ja kierreltiin kauppoja ja juteltiin mun lähdöstä sitten 3 viikon päästä. Sitten tulikin aika jo sanoo taas heipat. Ei siinä mitään, mutta kyllähän mä olisin mielleläni lähteny mukaan suomeen. No mut onneks nää 4 päivää tuntui ihan viikolta ja sai voimaa taas jaksaa vielä ne toiset 3 viikkoo. Ihanaa että Timi kävi täällä ja ens viikolla sitten tuleekin isompi porukka käväsee. Jäihän mulle ikävä vielä Timiä, tietenkin mutta luulen että aika menee nopeesti. Halit ja pusut annettiin ja mä lähdin takas kotiin. Kotona oli ruokana nuudeli, sipuli, kaali, liha sekotusta, nam! Sitten tulinkin kirjottaa tänne blogiin ja nyt käyn nukkkuu! Hyvää yötä.
Oon huomannu että vähän kirjotusvirheitä tulee, mut en aina jaksa korjata niitä kun kirjotan tabletilla ja netti välillä pätkii nii se on hankalaa, koittakaa saada selvää.
lauantai 25. tammikuuta 2014
Ostelee!
Moi.
Olipa mukava herätä Timin vierestä tänään. Herättiin jo 09.00, käytiin suihkussa ja lähettiin keskustaan. Käytiin syömässä aamupala Rotterdamin juna-asemalla kahvilassa, josta sai just uunista tulleita croissantteja. Sen jälkeen kierreltiin siellä kaupoissa, mutta mitään ei löytynyt joten lähdettiin ydinkeskustaan. Siellä tuli käveltyä koko päivä melkein, käytiin joka kaupassa ja muutamassa parikin kertaa. Oli ihana viettää kokonainen päivä Timin kanssa, ainut huono puoli oli keli. Täällä ei muuten ole kylmä, mutta kovasti tuulee. Keskustasta löydettiin kumpikin melko paljon itsellemme vaatteita ja ehkä vähän tuliaisia. Käytiin välillä kahvilla, jossa Timi sai niitä hyviä rasvasia churrosseja maistaa! Sitten shoppailtiin vielä vähän ja etittiin tuliaisia. Tultiin hotellissa käymään siinä 15.00, vaikka luultiin että kello olis jo paljon enemmän. Levättiin hetki, laitettiin lisää vaatteita päälle ja lähdettiin takas kiertelee. Oltiin nähty jo koko keskusta, joten päätettiin lähtee käymään mun host perheen luona. Ostettiin Timille metroliput ja lähdettiin matkaan. Metrolla mentiin Zuidpleiniin, jossa pyörittiin vielä hetki kaupoissa. Sieltä ei oikeen tarttunu mitään mukaan, mutta Timi sano että oli kiva nähdä muitakin paikkoja. Noh, sieltä mentiin bussilla kotiin. En ollut ilmoittanut äidille että tullaan, joten se oli yllätys. Äiti oli iloinen kun näki Timin. Se kyseli kaikkee siltä kun juotiin kahvit, ja mä autoin sitte niissä mitä Timi tai äiti ei ymmärtänyt sanoo englanniks. Äiti oli just tekemässä ruokaa, joten saatiin syödä siellä myös. Ruokana oli punajuuri/jauhelihalaatikkoo missä oli juustoo ja perunaa päällä. On ollut ennenkin ruokana, eli oli hyvää ja tuttua. Timikin tykkäs! Sitten juteltiin vähän kaikesta ja pakattiin vähän mun tavaroita Timille mukaan, jotka se vie jo suomeen. Lähdettiin sieltä 20.00 aikoihin ja päästiin Rotterdamiin. Käytiin kaupasta hakee vähän juotavaa ja tultiin tänne hotellille. Täällä mä autoin Timiä sen laukun pakkaamisessa ja siivoilin vähän huonetta. Timi katto pasilaa sillä välin. Sitten ollaankin makailtu sängyssä ja Timi kattoo pasilaa kun mä kirjotan blogiin. Harmi kun se joutuu jo huomenna lähtee, mutta oonhan mä jo tasan puolessa välissä tätä reissua! Ja ens viikolla tulee toiset vieraat Amsterdamiin joten sillonkin aika menee nopeasti (toivon niin).
Nyt meen valmistautuu nukkumaan, koska väsyttää ja huomenna lähetään Amsterdamiin eka kiertelee ennen kuin Timi lähtee takas suomeen. Öitä ja terkkuja meiltä molemmilta!
Olipa mukava herätä Timin vierestä tänään. Herättiin jo 09.00, käytiin suihkussa ja lähettiin keskustaan. Käytiin syömässä aamupala Rotterdamin juna-asemalla kahvilassa, josta sai just uunista tulleita croissantteja. Sen jälkeen kierreltiin siellä kaupoissa, mutta mitään ei löytynyt joten lähdettiin ydinkeskustaan. Siellä tuli käveltyä koko päivä melkein, käytiin joka kaupassa ja muutamassa parikin kertaa. Oli ihana viettää kokonainen päivä Timin kanssa, ainut huono puoli oli keli. Täällä ei muuten ole kylmä, mutta kovasti tuulee. Keskustasta löydettiin kumpikin melko paljon itsellemme vaatteita ja ehkä vähän tuliaisia. Käytiin välillä kahvilla, jossa Timi sai niitä hyviä rasvasia churrosseja maistaa! Sitten shoppailtiin vielä vähän ja etittiin tuliaisia. Tultiin hotellissa käymään siinä 15.00, vaikka luultiin että kello olis jo paljon enemmän. Levättiin hetki, laitettiin lisää vaatteita päälle ja lähdettiin takas kiertelee. Oltiin nähty jo koko keskusta, joten päätettiin lähtee käymään mun host perheen luona. Ostettiin Timille metroliput ja lähdettiin matkaan. Metrolla mentiin Zuidpleiniin, jossa pyörittiin vielä hetki kaupoissa. Sieltä ei oikeen tarttunu mitään mukaan, mutta Timi sano että oli kiva nähdä muitakin paikkoja. Noh, sieltä mentiin bussilla kotiin. En ollut ilmoittanut äidille että tullaan, joten se oli yllätys. Äiti oli iloinen kun näki Timin. Se kyseli kaikkee siltä kun juotiin kahvit, ja mä autoin sitte niissä mitä Timi tai äiti ei ymmärtänyt sanoo englanniks. Äiti oli just tekemässä ruokaa, joten saatiin syödä siellä myös. Ruokana oli punajuuri/jauhelihalaatikkoo missä oli juustoo ja perunaa päällä. On ollut ennenkin ruokana, eli oli hyvää ja tuttua. Timikin tykkäs! Sitten juteltiin vähän kaikesta ja pakattiin vähän mun tavaroita Timille mukaan, jotka se vie jo suomeen. Lähdettiin sieltä 20.00 aikoihin ja päästiin Rotterdamiin. Käytiin kaupasta hakee vähän juotavaa ja tultiin tänne hotellille. Täällä mä autoin Timiä sen laukun pakkaamisessa ja siivoilin vähän huonetta. Timi katto pasilaa sillä välin. Sitten ollaankin makailtu sängyssä ja Timi kattoo pasilaa kun mä kirjotan blogiin. Harmi kun se joutuu jo huomenna lähtee, mutta oonhan mä jo tasan puolessa välissä tätä reissua! Ja ens viikolla tulee toiset vieraat Amsterdamiin joten sillonkin aika menee nopeasti (toivon niin).
Nyt meen valmistautuu nukkumaan, koska väsyttää ja huomenna lähetään Amsterdamiin eka kiertelee ennen kuin Timi lähtee takas suomeen. Öitä ja terkkuja meiltä molemmilta!
perjantai 24. tammikuuta 2014
Shoppailua
Hyvää
Tänään on ollu aika täydellinen päivä. Ensin aamulla olin koulussa, sain olla muutaman tunnin hoitajaopiskelijoiden tunnilla. Siellä oli luokassa 5 nukkea sairaalasängyissä, samoja mitä meillä suomen puolen koulussa. Luokka oli jaettu ryhmiin, jotka menivät nukkejen viereen, mä pääsin yhen ryhmän mukaan. Tunnin aiheena oli kanyylien laittaminen ja laskimoverinäytteiden otto. Luokka on aiemmin käynyt ne asiat teoriassa läpi, ja sitten opettaja oli näyttänyt nukella miten se käytännössä tehdään. Nyt tänään opiskelijat harjoittelivat ryhmissä vuoronperään näitä kahta toimenpidettä, ja ensi viikolla heillä on käytännön koe, jossa he tekevät ne samat jutut nukeille ilman ohjeita (se pitää päästä läpi). No katselin ensin kun muut tekivät ja ohjasivat toisiaan. Sitten käytiin tauolla jossa yks opiskelija halus tarjota mulle kahvit. Ne oli tosi mukavia opiskelijoita, ottivat musta paljon kuvia puhelimella ja kyseli kaikkee mahdollista. Takaisin luokassa opiskelijat kysyivät haluanko mä kokeilla laittaa kanyyliä nukelle, ja aattelin että miks ei! Ei olla tehty sitä vielä mun koulussa joten oli kiinnostavaa nyt jo saada vähän kokemusta siitä. Yks opiskelija ryhmästä osas englantia joten se kerto ohjeet mulle, ja mä tein niiden mukaan. Tuli valmista! Opiskelijat sano että ihan oikein meni, tuli hyvä fiilis! Sitten muut harjoittelivat siinä vähän ja sen jälkeen pääsinkin jo koulusta. Koulusta lähdin Rotterdamiin keskustaan hotellille, missä Timi oli. Vein sinne mun vaatteet ja muut tavarat. Sitten lähdettiinkin shoppailemaan. Oli ihanaa olla Timin kanssa kaikessa rauhassa ja käydä kaupoilla. Oli mukava kun nyt oli makutuomari mukana. Käveltiin siis koko päivä, joten vietiin kesken päivää ostokset hotellille ja levättiin hetki (jalkoja särki niin paljon). Sitten lähdettiinkin takaisin keskustaan pyörimään ja käytiin viimeiseksi syömässä. Mentiin ruokapaikkaan nimelta Bear (karhu), ja oli ihan hyvä. Mä otin kananrintaa riisillä ja salaatilla. Tilasin lisäks lämpimiä kasviksia, koska en huomannut, että mun kanan kanssa tuli myös niitä. Noh, tulihan ne kuitenkin syötyä, hyvää oli. Timi otti pihvin erikois perunoilla ja salaatilla. Erikoisperunat oli siis ranskalaisia, jotka oli vähän normaaleja paksumpia. Yhteiseks otettiin aluks leipää ja valkosipulivoita. Joku sekaannus siihen tuli, kun meille tuotiin 3 erilaista maustevoita muttei leipää. Vasta kun lämpimät ruuat tuli niin kyselin leivästä, joka sitten tuotiin valkosipulivoin kanssa. No ei siinä mitään, kaikki tuli ja meni. Onneks ei ollu kauheen hintava paikka. Ravintolasta lähdettiin takaisin hotellille, väsyttää jo aika paljon.
Hotellihuone on aika pieni. Tosi oudosti on suunniteltu! Vessa ja suihkutilat on ok, mutta nää sängyt on sijotettu niin, että sängyn päätypuoli on seinää vasten. Sängyn jalanpuolet on melkein seinässä kiinni, eli hyvä kun nää ees mahtuu koko huoneeseen. Ei oo mitään säilytystilaa, sänkyjen välissä pieni pöytä. Outoo on myös se, että toisen sängyn toisella puolella on tilaa paljon, missä on ikkuna muttei mitään pöytää tms. Eikä sinne edes pääse muuten kuin hyppimällä näiiden sänkyjen yli. Vessassa ei oo lukkoo mutta eipä sitä nyt kahden kesken niin tarviikkaa olla. Muuten on siisti ja silleen. Hotelli on mukavasti keskustassa, eli kaupat on lähellä!
Tänään tosiaan tuli osteltua. Vähän tuliaisia ja ittelleni kivaa. Timi löysi myös jotakin itelleen ja huomenna vielä jatkuu kiertely. Mä siis sain 2 hupparia ja pari urheilupaitaa saldoksi. Timi löysi pari villapaitaa, pipon ja hihattoman paidan. Hyviä löytöjä tehtiin taas alennuksista. Joistakin kaupoista oli jo alennuksen jo hävinneet, mutta suurimmassa osassa jatku vielä eri tuotteilla.
Nyt ollaan hotellihuoneessa. Timi kattoo tabletilla pasilaa ja mä kirjotan blogiin. Huomenna varmaan kierrellään vielä täällä ja mennään käymään mun host familyn luona, ja sillä samalla matkalla zuidpleinin ostoskeskuksessa, kun siellä on vähän erilaisia kauppoja kun täällä rotterdamissa. Sunnuntaista voin ainakin sen sanoo että käydään amsterdamissa. Nyt on aika väsyny olo, ja jalat on kipeet kävelystä. Hyvä päivä! Ihanaa olla muutama päivä murun kanssa :) Ja ens viikolla sitten oniin vuorossa mumo, pappa ja kummitäti. Nyt hyviä illan jatkoja kaikille!
Tänään on ollu aika täydellinen päivä. Ensin aamulla olin koulussa, sain olla muutaman tunnin hoitajaopiskelijoiden tunnilla. Siellä oli luokassa 5 nukkea sairaalasängyissä, samoja mitä meillä suomen puolen koulussa. Luokka oli jaettu ryhmiin, jotka menivät nukkejen viereen, mä pääsin yhen ryhmän mukaan. Tunnin aiheena oli kanyylien laittaminen ja laskimoverinäytteiden otto. Luokka on aiemmin käynyt ne asiat teoriassa läpi, ja sitten opettaja oli näyttänyt nukella miten se käytännössä tehdään. Nyt tänään opiskelijat harjoittelivat ryhmissä vuoronperään näitä kahta toimenpidettä, ja ensi viikolla heillä on käytännön koe, jossa he tekevät ne samat jutut nukeille ilman ohjeita (se pitää päästä läpi). No katselin ensin kun muut tekivät ja ohjasivat toisiaan. Sitten käytiin tauolla jossa yks opiskelija halus tarjota mulle kahvit. Ne oli tosi mukavia opiskelijoita, ottivat musta paljon kuvia puhelimella ja kyseli kaikkee mahdollista. Takaisin luokassa opiskelijat kysyivät haluanko mä kokeilla laittaa kanyyliä nukelle, ja aattelin että miks ei! Ei olla tehty sitä vielä mun koulussa joten oli kiinnostavaa nyt jo saada vähän kokemusta siitä. Yks opiskelija ryhmästä osas englantia joten se kerto ohjeet mulle, ja mä tein niiden mukaan. Tuli valmista! Opiskelijat sano että ihan oikein meni, tuli hyvä fiilis! Sitten muut harjoittelivat siinä vähän ja sen jälkeen pääsinkin jo koulusta. Koulusta lähdin Rotterdamiin keskustaan hotellille, missä Timi oli. Vein sinne mun vaatteet ja muut tavarat. Sitten lähdettiinkin shoppailemaan. Oli ihanaa olla Timin kanssa kaikessa rauhassa ja käydä kaupoilla. Oli mukava kun nyt oli makutuomari mukana. Käveltiin siis koko päivä, joten vietiin kesken päivää ostokset hotellille ja levättiin hetki (jalkoja särki niin paljon). Sitten lähdettiinkin takaisin keskustaan pyörimään ja käytiin viimeiseksi syömässä. Mentiin ruokapaikkaan nimelta Bear (karhu), ja oli ihan hyvä. Mä otin kananrintaa riisillä ja salaatilla. Tilasin lisäks lämpimiä kasviksia, koska en huomannut, että mun kanan kanssa tuli myös niitä. Noh, tulihan ne kuitenkin syötyä, hyvää oli. Timi otti pihvin erikois perunoilla ja salaatilla. Erikoisperunat oli siis ranskalaisia, jotka oli vähän normaaleja paksumpia. Yhteiseks otettiin aluks leipää ja valkosipulivoita. Joku sekaannus siihen tuli, kun meille tuotiin 3 erilaista maustevoita muttei leipää. Vasta kun lämpimät ruuat tuli niin kyselin leivästä, joka sitten tuotiin valkosipulivoin kanssa. No ei siinä mitään, kaikki tuli ja meni. Onneks ei ollu kauheen hintava paikka. Ravintolasta lähdettiin takaisin hotellille, väsyttää jo aika paljon.
Hotellihuone on aika pieni. Tosi oudosti on suunniteltu! Vessa ja suihkutilat on ok, mutta nää sängyt on sijotettu niin, että sängyn päätypuoli on seinää vasten. Sängyn jalanpuolet on melkein seinässä kiinni, eli hyvä kun nää ees mahtuu koko huoneeseen. Ei oo mitään säilytystilaa, sänkyjen välissä pieni pöytä. Outoo on myös se, että toisen sängyn toisella puolella on tilaa paljon, missä on ikkuna muttei mitään pöytää tms. Eikä sinne edes pääse muuten kuin hyppimällä näiiden sänkyjen yli. Vessassa ei oo lukkoo mutta eipä sitä nyt kahden kesken niin tarviikkaa olla. Muuten on siisti ja silleen. Hotelli on mukavasti keskustassa, eli kaupat on lähellä!
Tänään tosiaan tuli osteltua. Vähän tuliaisia ja ittelleni kivaa. Timi löysi myös jotakin itelleen ja huomenna vielä jatkuu kiertely. Mä siis sain 2 hupparia ja pari urheilupaitaa saldoksi. Timi löysi pari villapaitaa, pipon ja hihattoman paidan. Hyviä löytöjä tehtiin taas alennuksista. Joistakin kaupoista oli jo alennuksen jo hävinneet, mutta suurimmassa osassa jatku vielä eri tuotteilla.
Nyt ollaan hotellihuoneessa. Timi kattoo tabletilla pasilaa ja mä kirjotan blogiin. Huomenna varmaan kierrellään vielä täällä ja mennään käymään mun host familyn luona, ja sillä samalla matkalla zuidpleinin ostoskeskuksessa, kun siellä on vähän erilaisia kauppoja kun täällä rotterdamissa. Sunnuntaista voin ainakin sen sanoo että käydään amsterdamissa. Nyt on aika väsyny olo, ja jalat on kipeet kävelystä. Hyvä päivä! Ihanaa olla muutama päivä murun kanssa :) Ja ens viikolla sitten oniin vuorossa mumo, pappa ja kummitäti. Nyt hyviä illan jatkoja kaikille!
torstai 23. tammikuuta 2014
Ensimmäinen vierailija
Noniin!
Tänään heräsin hyvällä omalla tunnolla vähän myöhempään, en kyllä keksi syytä miks. Lopulta jouduin juoksee linkkipysäkille. Töissä aika kului nopeasti töitä tehden ja Timiä odotellen. Lähdin töistä aikasemmin jotta ehdin hakee sen sieltä lentokentältä. Töistä siis lähdin bussilla Zuidpleiniin, mistä lähdin metrolla Rotterdamiin. Siellä pyörin tunnin jolloin mun juna lähti Amsterdamin lentokentälle, Schipholiin. Se olikin nopee juna, eli kesti vähän päälle 20min että olin perillä. Siellä menin kattoo saapuvia lentokoneita ja menin sen mukaan odottelemaan Timiä. Olin melkein nenä kiinni sen lasin takana kun yritin ettiä Timiä. Lasin takaa siis ihmiset hakivat matkalaukkujaan. Sitte mä näin sen jo kaukaa lyllertävän, ja se näki mut! Voi sitä hymyn määrää. Odoteltiin kunnes Timi sai laukkunsa ja sitten päästiin halailemaan ja kertomaan kuulumisia. Käytiin siinä asemalla kahvilla ja lähdettiin takaisin Rotterdamiin ettimään hotellia. Oli ihana nähä pitkästä aikaa :) junassa oli mukava rauhassa jutella ja näyttää kuvia puhelimesta. Meillä ei ollut ilmasta nettiyhteytteyttä, joten ei voitu perillä kattoo että missä kohtaa se hotelli oli. Mulla oli pieni tunne että tiiän suunnilleen missä päin se on joten lähdettiin sinne päin kävelee vesisateessa. No, piti meidän kysyä sitten kuitenki tarkempia ohjeita joten käytiin sopivasti matkatoimistosta ja kirjakaupasta kyselemässä suuntaa, ja sieltä se sitten löyty! Mukavasti päästiin huoneeseen mikä on PIENI, mutta kahdelle. Oudosti on kyllä suunniteltu huoneen huonekalujen paikat... kuvia siitä huomenna. No Timi jätti kamppeensa sinne ja lähdettiin etsimään ravintolaa. Vesisateessa oli vähän kylmä joten onneks löyty italialainen ravintola aika läheltä. Siellä oli paljon porukkaa enkä ihmettele! Mä otin ruuaks pastaa, missä oli kalaa, pinaattia, kermaa ja tuoretta tomaattia. Timi otti kans pastaa, missä oli sieniä, kanaa, kermaa ja mausteita. Oli tosi maukasta!! Jälkkäriks oli pakko kokeilla Panna Cottaa ja suklaakakkua (oli pettymys). Sitten kierreltiin keskustaa ja näytin timille reittejä yms. Lähdettiin takas Rotterdamin asemalla jossa oli pakko sanoo heipat vielä täks yöks. Huomenna meen kouluun joten tulin kotiin yöks. Oon kyllä niin ilonen että Timi pääs tulee tänne!
Viikonlopun aikaan tulee kirjotusta varmaan enemmän, nyt nukkuu että jKsan huomisen! Hyvät yöt!
Tänään heräsin hyvällä omalla tunnolla vähän myöhempään, en kyllä keksi syytä miks. Lopulta jouduin juoksee linkkipysäkille. Töissä aika kului nopeasti töitä tehden ja Timiä odotellen. Lähdin töistä aikasemmin jotta ehdin hakee sen sieltä lentokentältä. Töistä siis lähdin bussilla Zuidpleiniin, mistä lähdin metrolla Rotterdamiin. Siellä pyörin tunnin jolloin mun juna lähti Amsterdamin lentokentälle, Schipholiin. Se olikin nopee juna, eli kesti vähän päälle 20min että olin perillä. Siellä menin kattoo saapuvia lentokoneita ja menin sen mukaan odottelemaan Timiä. Olin melkein nenä kiinni sen lasin takana kun yritin ettiä Timiä. Lasin takaa siis ihmiset hakivat matkalaukkujaan. Sitte mä näin sen jo kaukaa lyllertävän, ja se näki mut! Voi sitä hymyn määrää. Odoteltiin kunnes Timi sai laukkunsa ja sitten päästiin halailemaan ja kertomaan kuulumisia. Käytiin siinä asemalla kahvilla ja lähdettiin takaisin Rotterdamiin ettimään hotellia. Oli ihana nähä pitkästä aikaa :) junassa oli mukava rauhassa jutella ja näyttää kuvia puhelimesta. Meillä ei ollut ilmasta nettiyhteytteyttä, joten ei voitu perillä kattoo että missä kohtaa se hotelli oli. Mulla oli pieni tunne että tiiän suunnilleen missä päin se on joten lähdettiin sinne päin kävelee vesisateessa. No, piti meidän kysyä sitten kuitenki tarkempia ohjeita joten käytiin sopivasti matkatoimistosta ja kirjakaupasta kyselemässä suuntaa, ja sieltä se sitten löyty! Mukavasti päästiin huoneeseen mikä on PIENI, mutta kahdelle. Oudosti on kyllä suunniteltu huoneen huonekalujen paikat... kuvia siitä huomenna. No Timi jätti kamppeensa sinne ja lähdettiin etsimään ravintolaa. Vesisateessa oli vähän kylmä joten onneks löyty italialainen ravintola aika läheltä. Siellä oli paljon porukkaa enkä ihmettele! Mä otin ruuaks pastaa, missä oli kalaa, pinaattia, kermaa ja tuoretta tomaattia. Timi otti kans pastaa, missä oli sieniä, kanaa, kermaa ja mausteita. Oli tosi maukasta!! Jälkkäriks oli pakko kokeilla Panna Cottaa ja suklaakakkua (oli pettymys). Sitten kierreltiin keskustaa ja näytin timille reittejä yms. Lähdettiin takas Rotterdamin asemalla jossa oli pakko sanoo heipat vielä täks yöks. Huomenna meen kouluun joten tulin kotiin yöks. Oon kyllä niin ilonen että Timi pääs tulee tänne!
Viikonlopun aikaan tulee kirjotusta varmaan enemmän, nyt nukkuu että jKsan huomisen! Hyvät yöt!
keskiviikko 22. tammikuuta 2014
Odotusta
Hallo!
Tänään oon ollu väsynyt, koska heräsin yöllä pari kertaa vessassa käymään ja koira haukkunalakerrassa. Töissä oli tosi mukava päivä. Olin Joanne opiskelijan mukana, jonka kanssa on mukava jutella viikonlopusta ja muusta. Joanne on siis ma-ti koulussa ja ke-pe töissä. Tänään sain tehdä yksin töitä mikä tuntui hyvältä. Tossa joku jo kyseli oonko saanyt palautetta työpaikalta, ja kyllä olen! Asikkaat ovat kehuneet hampaitani, hymyäni ja työkenkiä. Ovat myöskin sanoneet että mun kanssa on mukava työskennellä ja olen suloinen. Työntekijöiltä olen kuullut että olen kohtelias, kiltti ja aina töitä tekemässä. Rakentavia palautteita en ole vielä saanut, mut itteni mielestä olen niin täysillä töissä kun voin vaan olla. Töissä aika meni tosi nopeesti, josta olin iloinen. Välillä mun selkää särkee, mutta se on vähentyny mitä se oli esim. viimeviikolla. Töissä kahvitauolla muut puhuivat keskenään ja mä kattelin ulos ikkunasta ja mietin että kumpa Timi olis jo täällä. Ei oo enää pitkä aika kun tuunkin jo suomeen, mutta onha se ikävä kuitenkin ikävä. Timi siis tulee huomenna tänne paikallista aikaa n. 15.30 ja meen sitä vastaan Amsterdamin lentokentälle, mistä lähetään Rotterdamii ettimään sitä hotellia. Tiiän onneks suunnilleen missä kohalla se on. Sitten onkin jätettävä yheks yöks se sinne kun se koulupäivä on vielä perjantaina, mutta sen jälkeen alkaa armoton kauppojen kiertely, kuvien ottaminen ja paiklojen näyttäminen koko viikonlopuks. Ihanaa! :)
Töiden jälkeen meninkin suoraan kotiin kun olin niin väsyny ja halusin rauhassa kattoo netistä juna-aikataulut ja muut. Kotona kerroin viikonloppu suunnitelmasta ja sitten jo syötiin. Tänään oli ruokana perunoita, pikkusia kaalin näkösiä palleroita ja kanapaloja, oli muuten hyvää!! Niinku kaikki, paitsi ne sieniletut. Ruuan jälkeen kävin suihkussa, rasvasin itteni ja nypin vähän kulmia (kiinnostavaa). Sitten tulin sängylle pötköttää ja kerää huomiseen vointia. Laitoin myös suomen puomen puolen opettajalle sähköpostilla kuulumiset. Mun kaveri kiitti tänään mun lähettämää postikorttia, joten oletan että neki on jo perillä.
Tänään opin myös uusia sanoja hollanniksi: kiitos=dankjewel, minä rakastan sinua=ik hou van jou, hyvää ruokahalua=eeksmakelijik, paljon=veel, vähän=mindee, kylmä=koud, lämmin=warm, mies=man, nainen=vrouw
Nyt meen pelaamaan tabletilla vähän ja käyn nukkumaan! Hyvää yötä.
Tänään oon ollu väsynyt, koska heräsin yöllä pari kertaa vessassa käymään ja koira haukkunalakerrassa. Töissä oli tosi mukava päivä. Olin Joanne opiskelijan mukana, jonka kanssa on mukava jutella viikonlopusta ja muusta. Joanne on siis ma-ti koulussa ja ke-pe töissä. Tänään sain tehdä yksin töitä mikä tuntui hyvältä. Tossa joku jo kyseli oonko saanyt palautetta työpaikalta, ja kyllä olen! Asikkaat ovat kehuneet hampaitani, hymyäni ja työkenkiä. Ovat myöskin sanoneet että mun kanssa on mukava työskennellä ja olen suloinen. Työntekijöiltä olen kuullut että olen kohtelias, kiltti ja aina töitä tekemässä. Rakentavia palautteita en ole vielä saanut, mut itteni mielestä olen niin täysillä töissä kun voin vaan olla. Töissä aika meni tosi nopeesti, josta olin iloinen. Välillä mun selkää särkee, mutta se on vähentyny mitä se oli esim. viimeviikolla. Töissä kahvitauolla muut puhuivat keskenään ja mä kattelin ulos ikkunasta ja mietin että kumpa Timi olis jo täällä. Ei oo enää pitkä aika kun tuunkin jo suomeen, mutta onha se ikävä kuitenkin ikävä. Timi siis tulee huomenna tänne paikallista aikaa n. 15.30 ja meen sitä vastaan Amsterdamin lentokentälle, mistä lähetään Rotterdamii ettimään sitä hotellia. Tiiän onneks suunnilleen missä kohalla se on. Sitten onkin jätettävä yheks yöks se sinne kun se koulupäivä on vielä perjantaina, mutta sen jälkeen alkaa armoton kauppojen kiertely, kuvien ottaminen ja paiklojen näyttäminen koko viikonlopuks. Ihanaa! :)
Töiden jälkeen meninkin suoraan kotiin kun olin niin väsyny ja halusin rauhassa kattoo netistä juna-aikataulut ja muut. Kotona kerroin viikonloppu suunnitelmasta ja sitten jo syötiin. Tänään oli ruokana perunoita, pikkusia kaalin näkösiä palleroita ja kanapaloja, oli muuten hyvää!! Niinku kaikki, paitsi ne sieniletut. Ruuan jälkeen kävin suihkussa, rasvasin itteni ja nypin vähän kulmia (kiinnostavaa). Sitten tulin sängylle pötköttää ja kerää huomiseen vointia. Laitoin myös suomen puomen puolen opettajalle sähköpostilla kuulumiset. Mun kaveri kiitti tänään mun lähettämää postikorttia, joten oletan että neki on jo perillä.
Tänään opin myös uusia sanoja hollanniksi: kiitos=dankjewel, minä rakastan sinua=ik hou van jou, hyvää ruokahalua=eeksmakelijik, paljon=veel, vähän=mindee, kylmä=koud, lämmin=warm, mies=man, nainen=vrouw
Nyt meen pelaamaan tabletilla vähän ja käyn nukkumaan! Hyvää yötä.
tiistai 21. tammikuuta 2014
Ylläri
No moikka!
Tänään on ollu väsyttävä päivä. En saanu eilen helposti nukahdettua kun kuulin, että Timi tulee tänne torstaina! :) Eihän siinä mielentilassa saanu mitään muuta ku hymyn naamaan ja perhosia vatsaan. No aamulla kuitenkin piti herätä ja pääsin kuin pääsinkin töihin asti. Olin tänään 1. Vuoden opiskelijan kanssa. Se on tosi mukava, mutta oli vähän hassu yhdistelmä kun mä kuitenkin valmistun jo keväällä ja toi on sen ensimmäinen työharjottelu paikka. Kaikkihan jostain alottaa, tietenkin. Mutta tuli sellanen olo aika usein että olisin voinu neuvoa sitä tyttöö työskentelyssä, kun oon kuitenkin kokenu enemmän ja tehny tätä samaa työtä monessa eri paikassa. En kuitenkaan viittiny, koska olis tuntunu vähän oudolta sitä ruveta neuvomaan tai kertoo vinkkejä, kun siellä on omat tavat työskennellä. Kuitenkin tuli tilanteita missä oli pakko sanoo jotain. Ollaan saman pituisia, ja se valitti selkäkipua joten sanoin välillä sille että nostaa sitä sänkyä ylemmäs niin selkä kiittää. Ite en tingi ergonomiasta, kun on muutenkin selkäongelmia ollut aikaisemmin joten yritin kertoo opiskelijalle että se on tosi tärkeetä pitää siitä kiinni. No päivä kului muutenkin tosi hitaati töissä ja vielä kun olin sen nuoremman opiskelijan kanssa niin en päässyt tekemään ihan niitä "mun tason" juttuja. No, ehkä yks rauhallisempi päivä ei haittaa. Viimeisten tuntien aikaan rupesin vaan miettii mitä kaikkee haluun näyttää Timille kun se tulee. Onneks pääsen torstaina aikasemmin töistä niin pääsen lentokentälle sitä vastaan ja saattaa hotellille. Perjantaina mulla onkin koilupäivä, joten meen sitten torstaina takas tänne omaan kotiin kun on saattanu Timin hotellille ja perjantaina koulun jälkeen meen koko viikonlopuks Timin hotellille yöpymään. Tulee niin kivaa! Uskon että se tykkää tästä Hollannista, mä ainakin!
Töistä tulin suoraan kotiin, jossa vähän aikaa datailin netissä ja menin syömään. Onneks ei ollu sieniä vaan lasgnea ja salaattia, namiii! Sitten jutskailin perheen äidille Timin tulosta ja miten töissä on mennyt ja sitten tulin tänne huoneeseen pelaa tabletilla. Nyt kirjottelen tänne mutta yritän tänään mennä aikasin nukkuu että heräis virkeemmin huomenna. Mulla on ollu vähän sellanen olo että voisin tulla kipeeks. Väsyttää (voi johtua monesta muustakin), päätä särkee ja on kylmä välillä. Yritän hoitaa itteni rohdoilla kuntoon ja levolla.
Huomenna jatkuu Timiä odotellessa, moikka moi!
Tänään on ollu väsyttävä päivä. En saanu eilen helposti nukahdettua kun kuulin, että Timi tulee tänne torstaina! :) Eihän siinä mielentilassa saanu mitään muuta ku hymyn naamaan ja perhosia vatsaan. No aamulla kuitenkin piti herätä ja pääsin kuin pääsinkin töihin asti. Olin tänään 1. Vuoden opiskelijan kanssa. Se on tosi mukava, mutta oli vähän hassu yhdistelmä kun mä kuitenkin valmistun jo keväällä ja toi on sen ensimmäinen työharjottelu paikka. Kaikkihan jostain alottaa, tietenkin. Mutta tuli sellanen olo aika usein että olisin voinu neuvoa sitä tyttöö työskentelyssä, kun oon kuitenkin kokenu enemmän ja tehny tätä samaa työtä monessa eri paikassa. En kuitenkaan viittiny, koska olis tuntunu vähän oudolta sitä ruveta neuvomaan tai kertoo vinkkejä, kun siellä on omat tavat työskennellä. Kuitenkin tuli tilanteita missä oli pakko sanoo jotain. Ollaan saman pituisia, ja se valitti selkäkipua joten sanoin välillä sille että nostaa sitä sänkyä ylemmäs niin selkä kiittää. Ite en tingi ergonomiasta, kun on muutenkin selkäongelmia ollut aikaisemmin joten yritin kertoo opiskelijalle että se on tosi tärkeetä pitää siitä kiinni. No päivä kului muutenkin tosi hitaati töissä ja vielä kun olin sen nuoremman opiskelijan kanssa niin en päässyt tekemään ihan niitä "mun tason" juttuja. No, ehkä yks rauhallisempi päivä ei haittaa. Viimeisten tuntien aikaan rupesin vaan miettii mitä kaikkee haluun näyttää Timille kun se tulee. Onneks pääsen torstaina aikasemmin töistä niin pääsen lentokentälle sitä vastaan ja saattaa hotellille. Perjantaina mulla onkin koilupäivä, joten meen sitten torstaina takas tänne omaan kotiin kun on saattanu Timin hotellille ja perjantaina koulun jälkeen meen koko viikonlopuks Timin hotellille yöpymään. Tulee niin kivaa! Uskon että se tykkää tästä Hollannista, mä ainakin!
Töistä tulin suoraan kotiin, jossa vähän aikaa datailin netissä ja menin syömään. Onneks ei ollu sieniä vaan lasgnea ja salaattia, namiii! Sitten jutskailin perheen äidille Timin tulosta ja miten töissä on mennyt ja sitten tulin tänne huoneeseen pelaa tabletilla. Nyt kirjottelen tänne mutta yritän tänään mennä aikasin nukkuu että heräis virkeemmin huomenna. Mulla on ollu vähän sellanen olo että voisin tulla kipeeks. Väsyttää (voi johtua monesta muustakin), päätä särkee ja on kylmä välillä. Yritän hoitaa itteni rohdoilla kuntoon ja levolla.
Huomenna jatkuu Timiä odotellessa, moikka moi!
maanantai 20. tammikuuta 2014
3. Viikko alkakoon
Heipä hei.
Töihin oli lähdettävä tänä aamuna joten kello oli soimassa 06.00. Oli helppo herätä, 10 min olin valmiina alakerrassa tekemässä lounasta töihin, eli perus-setti: leipää, väliin gouda juustoa ja banaani kaveriks. Alkaa vähän jo kyllä kuvottaa toi leipä. Bussimatkalla mietin etten varmaan syö suomessa leipää pitkään aikaan. Töissä aika meni nopeasti. Sain vihdoin ja viimein tehdä töitä niinkuin muut, itsenäisesti! Mutta tietenkin siinä oli pikku ongelma; kaikki asiakkaat eivät puhu englantia, eivätkä ymmärrä etten minä osaa hollantia. Joten välillä täytyi huikata joku tulkiksi. Olin niin ylpee kun sain itse tehtyä paljon omatoimisesti. Viimeiset 2 tuntia (14.00-16.00) on aina hitaita. Yritän jakaa päiväkahvit hitaasti, keskustella asiakkaiden kanssa jotka eivät nuku päiviä tai keksiä muuta tekemistä. Tosiaan, muut kirjoittavat sillä aikaa raportteja mitä mä en voi tehdä kielimuurin vuoksi. No, vihdoin työaika tuli täyteen ja lähdin bussipysäkille. Ekaa kertaa tänään satoi vettä samaan aikaan kun mä olin ulkona, eli sateenvarjolle oli käyttöä. Bussissa alkoi väsyttää ja päädyin koti-iltaa viettämään. Kotona söin välipalana mandariinin. Laitoin myös mun jemmakaappiin herkkuja mitä kävin ostamassa kotimatkalla. Mulla on tapana ruuan jälkeen kun kirjoitan tänne, syödä pari namua samalla. Tällä kertaa ostin MAOAM hedelmäkarkkeja. En yleensä syö karkkia, tai ei mulle tuu sellasta vimmaa et nyt ostan paljon karkkia! Ei, hyvin hyvin harvoin. Mutta täällä syön iltaisin pari karkkii, oon sen ansainnu!
Tänään töissä ajattelin, että ompa ihanaa kun tää perhe ei tee paljoa sieniruokia kun mä en oikein niistä tykkää, tai ole tottunu syömään. Kun tulin alakertaan mandariinia hakemaan, niin äiti tokas että tänään syödään sienitortilloja. Mun pienen pieni hymy häipyi samantien. Tiiän että kaikkee pitää maistaa tai ainakin olis hyvä ja muuta sellasta mut nää sienet on jotain sellasta mitä en voi sietää. Noh, ei auttanu ku sanoo että nice (kiva). Mää menin olkkariin ja aloin miettii pahinta. Tiiän miltä mun naama näyttää kun maistan jotain ihan hirveetä, ja istun vastapäätä vanhempia. No siinä latoin apuviestejä kavereille ja mummolle. Sitten keksin etten pureskele ollenkaan, vaan nielasen kokonaisena. Niin oon tehny aika usein sienien kanssa. Noh, ruoka-aika tuli enkä kehannu sanoo mitään. Isä pisti rullan mun lautaselle ja haistoin jo sienet sieltä sisältä. Onneks oli riisiä lisäks mikä ehkä vähän pehmenti makua. Mutta en vieläkään pidä sienistä, karu totuus. No join joka lusikallisen jälkeen vettä niin se meni ihan kohtalaisen hyvin koko ruokailu. Lopuksi aattelin ottaa vähän salsaa että ei maistuis se sieni suussa koko yötä. Joo-o, nyt sitten ei oo kauheesti makua suussa kun oli "vähän" tulista kastia.. Äitikin katto ku meikä lapioi sitä suuhun tyytyväisenä, jonka jälkeen sanoin että tykkään tulisesta ruuasta vedet silmissä kun muuta en keksiny. En vaan oo tottunu syömään sieniä, mutta en kehannu sanoo ei. Vähän kun söin ekoja kertoja poikaystävän kotona jotain mistä en tykänny, nii en kehannu kieltäytyä vaan oli pakko pistellä suuhun. Niin sitä vaan nykyään tykätäänkin niistä ruuista! Ehkä jonakin päivänä mä tykkäänkin sienistä.
sellanen sienitarina täältä hollannista. Nyt rupeen valmistautuu nukkumaan menoon, huomiseen!
Töihin oli lähdettävä tänä aamuna joten kello oli soimassa 06.00. Oli helppo herätä, 10 min olin valmiina alakerrassa tekemässä lounasta töihin, eli perus-setti: leipää, väliin gouda juustoa ja banaani kaveriks. Alkaa vähän jo kyllä kuvottaa toi leipä. Bussimatkalla mietin etten varmaan syö suomessa leipää pitkään aikaan. Töissä aika meni nopeasti. Sain vihdoin ja viimein tehdä töitä niinkuin muut, itsenäisesti! Mutta tietenkin siinä oli pikku ongelma; kaikki asiakkaat eivät puhu englantia, eivätkä ymmärrä etten minä osaa hollantia. Joten välillä täytyi huikata joku tulkiksi. Olin niin ylpee kun sain itse tehtyä paljon omatoimisesti. Viimeiset 2 tuntia (14.00-16.00) on aina hitaita. Yritän jakaa päiväkahvit hitaasti, keskustella asiakkaiden kanssa jotka eivät nuku päiviä tai keksiä muuta tekemistä. Tosiaan, muut kirjoittavat sillä aikaa raportteja mitä mä en voi tehdä kielimuurin vuoksi. No, vihdoin työaika tuli täyteen ja lähdin bussipysäkille. Ekaa kertaa tänään satoi vettä samaan aikaan kun mä olin ulkona, eli sateenvarjolle oli käyttöä. Bussissa alkoi väsyttää ja päädyin koti-iltaa viettämään. Kotona söin välipalana mandariinin. Laitoin myös mun jemmakaappiin herkkuja mitä kävin ostamassa kotimatkalla. Mulla on tapana ruuan jälkeen kun kirjoitan tänne, syödä pari namua samalla. Tällä kertaa ostin MAOAM hedelmäkarkkeja. En yleensä syö karkkia, tai ei mulle tuu sellasta vimmaa et nyt ostan paljon karkkia! Ei, hyvin hyvin harvoin. Mutta täällä syön iltaisin pari karkkii, oon sen ansainnu!
Tänään töissä ajattelin, että ompa ihanaa kun tää perhe ei tee paljoa sieniruokia kun mä en oikein niistä tykkää, tai ole tottunu syömään. Kun tulin alakertaan mandariinia hakemaan, niin äiti tokas että tänään syödään sienitortilloja. Mun pienen pieni hymy häipyi samantien. Tiiän että kaikkee pitää maistaa tai ainakin olis hyvä ja muuta sellasta mut nää sienet on jotain sellasta mitä en voi sietää. Noh, ei auttanu ku sanoo että nice (kiva). Mää menin olkkariin ja aloin miettii pahinta. Tiiän miltä mun naama näyttää kun maistan jotain ihan hirveetä, ja istun vastapäätä vanhempia. No siinä latoin apuviestejä kavereille ja mummolle. Sitten keksin etten pureskele ollenkaan, vaan nielasen kokonaisena. Niin oon tehny aika usein sienien kanssa. Noh, ruoka-aika tuli enkä kehannu sanoo mitään. Isä pisti rullan mun lautaselle ja haistoin jo sienet sieltä sisältä. Onneks oli riisiä lisäks mikä ehkä vähän pehmenti makua. Mutta en vieläkään pidä sienistä, karu totuus. No join joka lusikallisen jälkeen vettä niin se meni ihan kohtalaisen hyvin koko ruokailu. Lopuksi aattelin ottaa vähän salsaa että ei maistuis se sieni suussa koko yötä. Joo-o, nyt sitten ei oo kauheesti makua suussa kun oli "vähän" tulista kastia.. Äitikin katto ku meikä lapioi sitä suuhun tyytyväisenä, jonka jälkeen sanoin että tykkään tulisesta ruuasta vedet silmissä kun muuta en keksiny. En vaan oo tottunu syömään sieniä, mutta en kehannu sanoo ei. Vähän kun söin ekoja kertoja poikaystävän kotona jotain mistä en tykänny, nii en kehannu kieltäytyä vaan oli pakko pistellä suuhun. Niin sitä vaan nykyään tykätäänkin niistä ruuista! Ehkä jonakin päivänä mä tykkäänkin sienistä.
sellanen sienitarina täältä hollannista. Nyt rupeen valmistautuu nukkumaan menoon, huomiseen!
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
Tuulimyllyjä
Tänään nukuin pitkään eilisen reissun jälkeen. Nukuin hyvin ja oli ihana herätä ku aurinko paistoi ikkunoista verhojen takaa. Tännä on ollu laiska päivä. Aamulla olin netissä, luin suomen uutisia, pelasin tabletilla ja siivoilin huonetta. Tein pari kouluhommaa ja siinä se. Ainoa asia mitä oikein tein tänään, oli se että menimme äidin ja isän kanssa katsomaan tuulimyllyjä. Sinne ei päässyt muuten kuin henkilöautolla. Kun olimme melkein perillä, äiti kertoi että se paikka jossa olimme (en muista nimeä), oli ennen vanhaan arvostettu paikka. Siellä rakennettiin laivoja. Nykyään siellä ainoastaan korjataan niitä ja rakennetaan huvijahteja. Oli kyllä vanhan näköisiä rakennuksia ja taloja. Pääsimme perille, niin näkyi vain peltoo ja kauempana tuulimyllyjä. Äiti kertoi että ihan sama mikä päivä ja minä aikana hyvänsä sinne menee, niin siellä on aina turisteja (oli tälläkin kertaa). Sitten kävelimme kapeata asfalttia pitkin keskeltä peltoo ja kanaalit ympärillä eteenpäin. Menimme lähemmäksi tuulimyllyjä niin sai parempia kuvia. Pääsimme tien loppuun, josta olikin todella hyvät maisemat! Mä sain tosi hyviä kuvia otettua kameralla, puhelimella ja tabletilla. Laitoinkin niistä jo muutaman facebookkiin. Se oli kaunis paikka jossa haluaisin kesällä käydä kun paistaa aurinko. Oli huikeeta kuulla ja nähdä että tuulimyllyjen sisällä tosiaan asui joitakin ihmisiä. Melko erilaista on heidän elämä veikkaisin. Sitten lähdettiinkin jo takaisin autolle päin. Äiti kertoi kahdesta laitteista jotka hallitsivat kanaaleissa virtaavien vesien määrää. Kun vettä alkaa tulla liian korkealle, niin laitteet siirtävät vettä toiselle puolelle jokeen. Se oli mun mielestä ihan fiksua. Lähdettiin kotia ajelemaan, matka kesti n. 30min suuntaansa. Autosa mulle tuli vähän paha olo, joten kotona menin heti sänkyyn peiton alle lepäilemään. Sitten surffailin vaan netissä ja odotin ruokaa. Juttelin kaverille skypessä pelasin tabletilla.
Tänään oli ruokana kanaa, uuniperunoita ja salaattia. Se oli hyvää, mutta itse olisin laittanut kanalle jotakin maustetta. Nyt pitäis käydä suihkussa ja mennä peiton alle, jotta uni tulis nopeesti. Pitäis saada taas hyvät unet huomista työpäivää ja viikkoo varten. Öitä!
Tänään oli ruokana kanaa, uuniperunoita ja salaattia. Se oli hyvää, mutta itse olisin laittanut kanalle jotakin maustetta. Nyt pitäis käydä suihkussa ja mennä peiton alle, jotta uni tulis nopeesti. Pitäis saada taas hyvät unet huomista työpäivää ja viikkoo varten. Öitä!
lauantai 18. tammikuuta 2014
Amsterdam
Vihdoin!
Huh mikä päivä. Viimein pääsin tänään Amsterdamissa käymään Saran ja Jasminin kanssa! Oli kyllä ihan huippu päivä!
Eilen illalla katottiin perheen isän kanssa reitti Amsterdamiin joten oli helppo tänään kulkee. Aamulla heti menin väärälle puolelle tietä linkkipysäkille, joten isä vei mut juna-asemalle. Siellä en oikee osannu käyttää lipun ostokonetta, mutta onneks joku mun ikänen tyttö kysyi tarviinko apua. Se sitten neuvoi mua ja sain liput Rotterdamin asemalle ja sieltä Amsterdamin asemalle. Rotterdamissa se tyttö (Kiki) vei mut vielä oikeelle laiturille ja odotti kunnes mun juna tuli siihen. Ihanaa että on noin avuliaita ihmisiä olemassa! No tunnin päästä olinkin jo Amsterdamissa ja etsin sieltä Saran ja Jaskan kun ne tuli eri junalla. Seuraavaks piti miettiä mihin päin mentäis, mutta ei tiedetty suunnista mitään, joten lähdettiin vaan suoraan ihmisjoukon mukana kulkee. Löydettiinkin keskusta tosi äkkiä ja helposti. Siellä oli ihan liikaa ihmisiä mun mielestä, joten se pisti ärsyttää heti junasta noustessani. Löydettiin ihania pikku puutiikkeja, kapeita katuja ja vanhoja rakennuksia. Ihanan näköistä! Sitten löydettiin sellanen Body Worlds esittely, mikä kai on ollut suomessakin heurekassa jos en väärin muista? Haluttiin ehdottomasti mennä kattomaan se, joten ei kun tuumasta toimeen. Siellä siis oli museo tyyppisesti esillä ihmisten oikeiden mittakaavojen mukaisia ruumiita, kehonosia, sisäelimiä yms. Oli siistiä nähdä ihmisen lihakset niin tarkasti eri asennoissa ja eri sairauksien aikana. Siellä oli mm. Video sydänkohtauksen alusta, että miten ne verisuonet tukkiutuu, sitten oli lasikupujen alla ihmisten sydän, munuaiset, aivot, luita eri kehonosista, osteoporoosi luu lonkasta, terveet ja tupakoitsijan keuhkot ja paljon muuta. Sitten oli eriteltynä lasikupujen alla edellä mainittujen elimien verenkierto ja hermostot. Ne siis oli vissiin jostain muovista tehty, mutta aidon näköisiä oli ja hyvän kuvan sai esim. Sydämen verenkierrosta. Se oli tosi kiinnostava paikka, mutta kuvia ei saanut ottaa joten niitä mulla ei ole (paitsi esite). sitten käytiin kiertelemässä lisää pikkukatuja. Hirveesti oli saman tyylisiä pikku krääsä kauppoja ihan vierekkäin ja vastakkain toisiaan! Mutta sieltä sai hienoja muistoja amsterdamista. Inhotti välillä mennä sellaseen kauppaan, koska työntekijä saattoi poltella tupakkaa ovella, kaupan sisäpuolella siis. Toinen asia mikä ihmetytti, oli se että joka kadulla oli seksikauppoja ja normaaleissa kaupoissa myytiin sellaisia tavaroita myös. Kyllä se vähän nauratti kun eihän suomessa ihan sellasta ole. Pian siihen tottuikin jo, mutta vitsillä käytiin sellasessakin kaupassa. Oli ihania siltoja keskustassa, kun täällä on paljon kanaaleja. Pian oltiinkin jo torilla missä myytiin tulppaaneja ja hedelmiä. Me ei ostettu sieltä mitään, mutta muista kaupoista tarttuikin jotain mukaan. Mä ostin yhden paidan, puukengät, mukin missä on lusikka, kauha-alusen ja shottilasin. Jasmin ja Sarakin löysi itselleen jotakin. Otin melko paljon kuvia, koska siellä oli erikoisia koristeita. Yhdessä kaupassa oli lehmiä katossa, toisessa oli isot puukengät lattialla ja kadulla oli jätti iso puukenkä. Hauskan näköisiä mun mielestä. Sitten törmättiin johonkin temppeliin. Ei käyty kun oven suulla kattomassa miltä siellä näyttää. Paljon oli kahviloita melkeinpä vierekkäin ja oli vaikee valita ruoka paikkaa myös. Joka puolelta saa ranskalaisia, joten ei haluttu niitä. Valittiin ruokapaikaksi hyvän näköinen ja edullinen ravintola (en muista nimee). Mä otin lohipastan, Jasmin otti pastan 4 eri juustolla ja Sara otti jonkun pizzan, mutta tarjoilija toikin väärän. Sara söi sen silti! Oli tosi maukasta ruokaa joten siitä oli hyvä jatkaa. Nähtiin paljon myös juustokauppoja. Ne oli tosi hyvän näköisiä ;) Kierreltiin ruuan jälkeen vielä vähän kunnes alkoi jo tulla pimeä. Törmättiinkin sitten sellaseen kuin sexmuseum, jossa käytiin lauantai illan päätteeksi. Hauskaa oli, sitä en voi kieltää.
Museon jälkeen lähdettiinkin jo takaisin juna-asemalle. Siinä vaiheessa olin jo tosi väsynyt ja jalkoja särki. Mun juna lähti rotterdamiin nopeasti, mutta Sara ja Jasmin jäi vähäks aikaa odottamaan omaansa. Ihanaa, sain istua melkein tunnin junassa! Sitten rotterdamissa vaihdoin metroon mikä meni zuidpleiniin. Kesken matkan metrosta kuulutettiin että jotain on vialla (en sen tarkemmin ymmärtänyt), joten aloin jo miettii että mitähän seuraavaks. No päästiin kuitenkin samalla metrolla perille ja zuidpleinistä menin bussilla kotiin. Huhhuh! Kyllä on väsyny olo. Aika rankka toi päiväreissu Amsterdamissa. Heräsin jo 8.00 ja olin kotona 21.00. Oon melko varma että nukun todella hyvin ens yön!
Huomenna on suunnitelmissa ehkä mennä kattomaan ja ottaa kuvia tuulimyllyistä. Siitä sitten huomenna, öitä!
Huh mikä päivä. Viimein pääsin tänään Amsterdamissa käymään Saran ja Jasminin kanssa! Oli kyllä ihan huippu päivä!
Eilen illalla katottiin perheen isän kanssa reitti Amsterdamiin joten oli helppo tänään kulkee. Aamulla heti menin väärälle puolelle tietä linkkipysäkille, joten isä vei mut juna-asemalle. Siellä en oikee osannu käyttää lipun ostokonetta, mutta onneks joku mun ikänen tyttö kysyi tarviinko apua. Se sitten neuvoi mua ja sain liput Rotterdamin asemalle ja sieltä Amsterdamin asemalle. Rotterdamissa se tyttö (Kiki) vei mut vielä oikeelle laiturille ja odotti kunnes mun juna tuli siihen. Ihanaa että on noin avuliaita ihmisiä olemassa! No tunnin päästä olinkin jo Amsterdamissa ja etsin sieltä Saran ja Jaskan kun ne tuli eri junalla. Seuraavaks piti miettiä mihin päin mentäis, mutta ei tiedetty suunnista mitään, joten lähdettiin vaan suoraan ihmisjoukon mukana kulkee. Löydettiinkin keskusta tosi äkkiä ja helposti. Siellä oli ihan liikaa ihmisiä mun mielestä, joten se pisti ärsyttää heti junasta noustessani. Löydettiin ihania pikku puutiikkeja, kapeita katuja ja vanhoja rakennuksia. Ihanan näköistä! Sitten löydettiin sellanen Body Worlds esittely, mikä kai on ollut suomessakin heurekassa jos en väärin muista? Haluttiin ehdottomasti mennä kattomaan se, joten ei kun tuumasta toimeen. Siellä siis oli museo tyyppisesti esillä ihmisten oikeiden mittakaavojen mukaisia ruumiita, kehonosia, sisäelimiä yms. Oli siistiä nähdä ihmisen lihakset niin tarkasti eri asennoissa ja eri sairauksien aikana. Siellä oli mm. Video sydänkohtauksen alusta, että miten ne verisuonet tukkiutuu, sitten oli lasikupujen alla ihmisten sydän, munuaiset, aivot, luita eri kehonosista, osteoporoosi luu lonkasta, terveet ja tupakoitsijan keuhkot ja paljon muuta. Sitten oli eriteltynä lasikupujen alla edellä mainittujen elimien verenkierto ja hermostot. Ne siis oli vissiin jostain muovista tehty, mutta aidon näköisiä oli ja hyvän kuvan sai esim. Sydämen verenkierrosta. Se oli tosi kiinnostava paikka, mutta kuvia ei saanut ottaa joten niitä mulla ei ole (paitsi esite). sitten käytiin kiertelemässä lisää pikkukatuja. Hirveesti oli saman tyylisiä pikku krääsä kauppoja ihan vierekkäin ja vastakkain toisiaan! Mutta sieltä sai hienoja muistoja amsterdamista. Inhotti välillä mennä sellaseen kauppaan, koska työntekijä saattoi poltella tupakkaa ovella, kaupan sisäpuolella siis. Toinen asia mikä ihmetytti, oli se että joka kadulla oli seksikauppoja ja normaaleissa kaupoissa myytiin sellaisia tavaroita myös. Kyllä se vähän nauratti kun eihän suomessa ihan sellasta ole. Pian siihen tottuikin jo, mutta vitsillä käytiin sellasessakin kaupassa. Oli ihania siltoja keskustassa, kun täällä on paljon kanaaleja. Pian oltiinkin jo torilla missä myytiin tulppaaneja ja hedelmiä. Me ei ostettu sieltä mitään, mutta muista kaupoista tarttuikin jotain mukaan. Mä ostin yhden paidan, puukengät, mukin missä on lusikka, kauha-alusen ja shottilasin. Jasmin ja Sarakin löysi itselleen jotakin. Otin melko paljon kuvia, koska siellä oli erikoisia koristeita. Yhdessä kaupassa oli lehmiä katossa, toisessa oli isot puukengät lattialla ja kadulla oli jätti iso puukenkä. Hauskan näköisiä mun mielestä. Sitten törmättiin johonkin temppeliin. Ei käyty kun oven suulla kattomassa miltä siellä näyttää. Paljon oli kahviloita melkeinpä vierekkäin ja oli vaikee valita ruoka paikkaa myös. Joka puolelta saa ranskalaisia, joten ei haluttu niitä. Valittiin ruokapaikaksi hyvän näköinen ja edullinen ravintola (en muista nimee). Mä otin lohipastan, Jasmin otti pastan 4 eri juustolla ja Sara otti jonkun pizzan, mutta tarjoilija toikin väärän. Sara söi sen silti! Oli tosi maukasta ruokaa joten siitä oli hyvä jatkaa. Nähtiin paljon myös juustokauppoja. Ne oli tosi hyvän näköisiä ;) Kierreltiin ruuan jälkeen vielä vähän kunnes alkoi jo tulla pimeä. Törmättiinkin sitten sellaseen kuin sexmuseum, jossa käytiin lauantai illan päätteeksi. Hauskaa oli, sitä en voi kieltää.
Museon jälkeen lähdettiinkin jo takaisin juna-asemalle. Siinä vaiheessa olin jo tosi väsynyt ja jalkoja särki. Mun juna lähti rotterdamiin nopeasti, mutta Sara ja Jasmin jäi vähäks aikaa odottamaan omaansa. Ihanaa, sain istua melkein tunnin junassa! Sitten rotterdamissa vaihdoin metroon mikä meni zuidpleiniin. Kesken matkan metrosta kuulutettiin että jotain on vialla (en sen tarkemmin ymmärtänyt), joten aloin jo miettii että mitähän seuraavaks. No päästiin kuitenkin samalla metrolla perille ja zuidpleinistä menin bussilla kotiin. Huhhuh! Kyllä on väsyny olo. Aika rankka toi päiväreissu Amsterdamissa. Heräsin jo 8.00 ja olin kotona 21.00. Oon melko varma että nukun todella hyvin ens yön!
Huomenna on suunnitelmissa ehkä mennä kattomaan ja ottaa kuvia tuulimyllyistä. Siitä sitten huomenna, öitä!
perjantai 17. tammikuuta 2014
Viikonlopun viettoon!
No moro
Tänään menin kouluun klo 13.00 ja luulin pääseväni luokkaan tapaamaan oppilaita, mutta en sitten päässyt vieläkään. Kierrettiin koulu läpi yhteyshenkilöni Ellenin ja saksalaisten opettajien kanssa. Ihan hirveen iso koulu! Onneks mulla ei oo sellasta. Käytiin katsomassa tanssin opiskelijoita ja heidän harjoituksiaan. Se näytti tosi ihanalta, ja ajattelin mielessä että jos olisin täällä opiskelemassa niin en tiiä olisinko lähihoitajana vai siellä tanssimassa. Kaikki olivat niin rentoja toisia kohtaan ja koko ajan kuului musiikki jostain. Sen jälkeen käytiin kokkipuolen opiskelua. Meidän piti käydä opiskelijoiden pitämässä leipomossa, mutta se oli kiinni. Keittiöt oli tosi isoja, isompia mitä mä oon nähnyt Jyväskylän priimuksessa. Siellä oli tosi kiire opiskelijoilla joten ei oltu kauaa häiritsemässä niitä. Sitten mentiin hissillä 10 kerrokseen missä oli lähihoitajakoulutus. Hyi vitsi miten korkeella oltiin. Siellä oli samanlaisia nukkeja sairaalasängyissä, mitä meilläkin on meidän koulussa. Siellä oli myös tummaihoisia nukkeja, mitä meillä taas ei ole. Sitten oli varasto missä oli paljon laatikoita nimettyinä. Opettaja kertoi että jos opiskelija halusi esimerkiksi harjoitella katetrointia, pistämistä tai jotain muuta niin he pystyivät sieltä hakea laatikon, missä oli kaikki siihen tarvittavat välineet. Se oli musta tosi hyvä idea ja aion kertoa siitä erityisesti meiän koulussa. Sitten saksalaiset lähtivätkin lentoasemalle, joten aika ei ihan riittänyt kaikkeen. Mulle sanottiin, että ens viikolla oon koko päivän lähihoitajaopiskelijoiden luokassa ja seuraamassa opetusta. Hui, jännittää miten se menee.
Koulupäivän jälkeen menin kauppakeskukseen, koska halusin sen yhden paidan mitä en viimeks saanu kun kaupat meni kiinni. Sovitin sitä paitaa, mutta ei se ollu niin hyvä miltä se näytti nuken päällä nii en sitten ostanu sitä. Ostin samasta kaupasta pinkin paidan. Jälkeen päin rupesi mietityttää sen koko ja väri, en tykkää vaaleanpunaisia/pinkkejä vaatteita yleensä niin aattelin käydä vaihtaa sen. No otin samanlaisen mustan ja kokoa pienemmän, mutta siitä puuttui sellasia koristehelmiä. Halusin sen niin kovasti että annoin olla. Sitten olinkin tyytyväinen, kunnes törmäsin samannimiseen kauppaan, melkein sen toisen vierestä (tämä olikin vähän isompi). Menin sisälle ja näin samanlaisen EHJÄN paidan hyllyllä. Menin sitten kassalle ja selitin että ostin tämän paidan täältä ja huomasin helmiä puuttuvan, että saisinko uuden. Myyjät selittivät ettei se onnistuisi koska on eri kauppa. Noh, katoin vähän hämmästyneesti niitä myyjiä ja aloin selittää että oon suomesta enkä ymmärrä. Ei mennyt kauaa kun ne toi uuden ehjän samanlaisen paidan mulle, jes ;) Matkaan tarttui myös korvikset ja villapusero. Villapuseron ostaminenkaan ei ollut ihan niin sulavaa. Sain liian vähän rahaa takaisin kassalta. Noh, en ollut päässyt kaupasta ulos ja laskin varmaan 6 kertaa että ei tässä oo kaikki. Sitten mietin että mitä hittoo sanon sille kassasedälle, vai menisinkö ollenkaan pyytämään rahoja takaisin. No ei auttanu muu kuin mennä kssalle. En ehtinyt sanoa muuta kuin: "hallo", kun kassasetä kertoi tajunneensa antaa liian vähää rahaa takaisin. No näytin kuittia ja toinen myyjä tuli varmistamaan että sain oikean verran takaisin.
Kotiin kun pääsin niin tulin viikkailemaan vaatteita ja lajittelemaan ostokset pusseihin. Oon niin ilonen ja tyytyväinen siihen paitaan minkä sainkin vaihdettua! Ihan kohta äiti vatmaan huutaa että syömäääään. Huomenna mennään melko aikasin Amsterdamiin, wohooo! Katotaan onnistutaanko pääsemään samaan junaan Saran ja Jaskan kanssa ;)
Huomenna lisää Amsterdamista!
Tänään menin kouluun klo 13.00 ja luulin pääseväni luokkaan tapaamaan oppilaita, mutta en sitten päässyt vieläkään. Kierrettiin koulu läpi yhteyshenkilöni Ellenin ja saksalaisten opettajien kanssa. Ihan hirveen iso koulu! Onneks mulla ei oo sellasta. Käytiin katsomassa tanssin opiskelijoita ja heidän harjoituksiaan. Se näytti tosi ihanalta, ja ajattelin mielessä että jos olisin täällä opiskelemassa niin en tiiä olisinko lähihoitajana vai siellä tanssimassa. Kaikki olivat niin rentoja toisia kohtaan ja koko ajan kuului musiikki jostain. Sen jälkeen käytiin kokkipuolen opiskelua. Meidän piti käydä opiskelijoiden pitämässä leipomossa, mutta se oli kiinni. Keittiöt oli tosi isoja, isompia mitä mä oon nähnyt Jyväskylän priimuksessa. Siellä oli tosi kiire opiskelijoilla joten ei oltu kauaa häiritsemässä niitä. Sitten mentiin hissillä 10 kerrokseen missä oli lähihoitajakoulutus. Hyi vitsi miten korkeella oltiin. Siellä oli samanlaisia nukkeja sairaalasängyissä, mitä meilläkin on meidän koulussa. Siellä oli myös tummaihoisia nukkeja, mitä meillä taas ei ole. Sitten oli varasto missä oli paljon laatikoita nimettyinä. Opettaja kertoi että jos opiskelija halusi esimerkiksi harjoitella katetrointia, pistämistä tai jotain muuta niin he pystyivät sieltä hakea laatikon, missä oli kaikki siihen tarvittavat välineet. Se oli musta tosi hyvä idea ja aion kertoa siitä erityisesti meiän koulussa. Sitten saksalaiset lähtivätkin lentoasemalle, joten aika ei ihan riittänyt kaikkeen. Mulle sanottiin, että ens viikolla oon koko päivän lähihoitajaopiskelijoiden luokassa ja seuraamassa opetusta. Hui, jännittää miten se menee.
Koulupäivän jälkeen menin kauppakeskukseen, koska halusin sen yhden paidan mitä en viimeks saanu kun kaupat meni kiinni. Sovitin sitä paitaa, mutta ei se ollu niin hyvä miltä se näytti nuken päällä nii en sitten ostanu sitä. Ostin samasta kaupasta pinkin paidan. Jälkeen päin rupesi mietityttää sen koko ja väri, en tykkää vaaleanpunaisia/pinkkejä vaatteita yleensä niin aattelin käydä vaihtaa sen. No otin samanlaisen mustan ja kokoa pienemmän, mutta siitä puuttui sellasia koristehelmiä. Halusin sen niin kovasti että annoin olla. Sitten olinkin tyytyväinen, kunnes törmäsin samannimiseen kauppaan, melkein sen toisen vierestä (tämä olikin vähän isompi). Menin sisälle ja näin samanlaisen EHJÄN paidan hyllyllä. Menin sitten kassalle ja selitin että ostin tämän paidan täältä ja huomasin helmiä puuttuvan, että saisinko uuden. Myyjät selittivät ettei se onnistuisi koska on eri kauppa. Noh, katoin vähän hämmästyneesti niitä myyjiä ja aloin selittää että oon suomesta enkä ymmärrä. Ei mennyt kauaa kun ne toi uuden ehjän samanlaisen paidan mulle, jes ;) Matkaan tarttui myös korvikset ja villapusero. Villapuseron ostaminenkaan ei ollut ihan niin sulavaa. Sain liian vähän rahaa takaisin kassalta. Noh, en ollut päässyt kaupasta ulos ja laskin varmaan 6 kertaa että ei tässä oo kaikki. Sitten mietin että mitä hittoo sanon sille kassasedälle, vai menisinkö ollenkaan pyytämään rahoja takaisin. No ei auttanu muu kuin mennä kssalle. En ehtinyt sanoa muuta kuin: "hallo", kun kassasetä kertoi tajunneensa antaa liian vähää rahaa takaisin. No näytin kuittia ja toinen myyjä tuli varmistamaan että sain oikean verran takaisin.
Kotiin kun pääsin niin tulin viikkailemaan vaatteita ja lajittelemaan ostokset pusseihin. Oon niin ilonen ja tyytyväinen siihen paitaan minkä sainkin vaihdettua! Ihan kohta äiti vatmaan huutaa että syömäääään. Huomenna mennään melko aikasin Amsterdamiin, wohooo! Katotaan onnistutaanko pääsemään samaan junaan Saran ja Jaskan kanssa ;)
Huomenna lisää Amsterdamista!
torstai 16. tammikuuta 2014
Viimeinen työpäivä tältä viikkoo
Donderdag (torstai)
Hyvää iltaa vaan. Tänään on ollu huono päivä, eihän kaikki hyviä voi olla. Näin yöllä painajaisen joten heräsin 05.00 eli oon ihan hirveeen väsynyt. Aamupalalla ketutti niin paljon, kun taas evääksi töihin 2 palaa leipää, väliin juustoa ja omena lisäks. Kyllä alkaa vähän kuivalle maistuu! Bussissa ärsytti kaikki, esim.Kun siellä kuullutetaan hollanniks joka pysäkin nimi, niin sen naisen ääni oli ihan sietämätön. Sitten ärsytti punaiset liikennevalot, joka pysäkillä oli porukkaa tulossa tai menossa ja sato vettä. Töissä onneks sain olla kivan Joanne opiskelijan kanssa (se on saman ikäinen ku mä) niin se helpotti mun aamua vähän. Kuitenkin se ärsytys tuli aika äkkiä takasin kun ei ymmärrä mitä ne asiakkaat puhuu (hollanniks), niin piti aina vetää Joanne paikalle tulkiks. Aamupäivällä rupes ottaa päähän työpaikan hygieniataso, kun olisin ite tahtonu tehdä enemmän, mutta yritän oppia tän työpaikan tavoille niin tein vaan sen mitä täällä tehdään. Kahvitauolla omena maistu pahalle ja aattelin että mulle varmaan tulee joku mahatauti siitä. Lounaan aikaan mulla oli ihan kamala nälkä. En oo päässy tällä viikolla syömään ajoissa mun eväitä, aina klo 13.00, kun muut tulee syömästä. Tänään meillä venähtikin sinne klo 14.00 asti, jolloin olinkin jo ihan älyttömän väsyny, nälkänen ja mielessä pyöri rumia sanoja. Yritin koko päivän olla töissä kuitenkin levee, väkisin tempastu hymy naamalla. Hehhe. Oli niin kova helpotus päästä töistä vähän aikaisemmin tänään, etten olis kestäny yhtään enempää. Töistä kävin rauhoittelemassa itseäni ostamalla uudet puhelimen kuoret itselleni ja siskoille tuliaisia. Kotona sitten se mun pieni hyväntuulisuus hävis taas, kun ruokana oli 2 erilaista makkaraa, kastiketta ja jotakin perunamuussin tapasta. Kyllähän sitä siinä nälissään (taas) söi, mutta olisin mielummin syöny jotain muuta. Sitten tulin tänne mun huoneeseen surffailee nettiin.
Oon tänään silti oppinutkin jotain. Täällä on usein tapana aamupalalla laittaa leivän päälle hilloo tai suklaatahnaa. Hyi helkkari minkä näköstä. Jotkut laittavat myös siihen niitä mitä voi jätskin päälle laittaa niitä koristejuttuja. Oon oppinu myös muutamia sanoja hollanniks, voisin kirjotella niitä tänne: Hyvää huomenta=goeden morgen, familie=perhe, wit brood=vaalea leipä, bruin brood=tumma leipä, koffie=kahvi, thee=tee, melk=maito, suiker=sokeri, naam=nimi, weekdagen=viikonpäivä, goeden middag=hyvää päivää, minä=ik, doei=heippa, herkullinen=smakelijk
Tänään aion mennä ajoissa nukkuu, onneks huomenna meen vasta klo 13.00 kouluun joten aivan varmasti nukun niin pitkään kuin mahdollista!! Kyllä se tästä paremmaks muuttuu kun lauantaina päämääränä on Amsterdam kera kavereiden (suomalaisten). Nyt goeden avond kaikille! (Hyvää iltaa).
Hyvää iltaa vaan. Tänään on ollu huono päivä, eihän kaikki hyviä voi olla. Näin yöllä painajaisen joten heräsin 05.00 eli oon ihan hirveeen väsynyt. Aamupalalla ketutti niin paljon, kun taas evääksi töihin 2 palaa leipää, väliin juustoa ja omena lisäks. Kyllä alkaa vähän kuivalle maistuu! Bussissa ärsytti kaikki, esim.Kun siellä kuullutetaan hollanniks joka pysäkin nimi, niin sen naisen ääni oli ihan sietämätön. Sitten ärsytti punaiset liikennevalot, joka pysäkillä oli porukkaa tulossa tai menossa ja sato vettä. Töissä onneks sain olla kivan Joanne opiskelijan kanssa (se on saman ikäinen ku mä) niin se helpotti mun aamua vähän. Kuitenkin se ärsytys tuli aika äkkiä takasin kun ei ymmärrä mitä ne asiakkaat puhuu (hollanniks), niin piti aina vetää Joanne paikalle tulkiks. Aamupäivällä rupes ottaa päähän työpaikan hygieniataso, kun olisin ite tahtonu tehdä enemmän, mutta yritän oppia tän työpaikan tavoille niin tein vaan sen mitä täällä tehdään. Kahvitauolla omena maistu pahalle ja aattelin että mulle varmaan tulee joku mahatauti siitä. Lounaan aikaan mulla oli ihan kamala nälkä. En oo päässy tällä viikolla syömään ajoissa mun eväitä, aina klo 13.00, kun muut tulee syömästä. Tänään meillä venähtikin sinne klo 14.00 asti, jolloin olinkin jo ihan älyttömän väsyny, nälkänen ja mielessä pyöri rumia sanoja. Yritin koko päivän olla töissä kuitenkin levee, väkisin tempastu hymy naamalla. Hehhe. Oli niin kova helpotus päästä töistä vähän aikaisemmin tänään, etten olis kestäny yhtään enempää. Töistä kävin rauhoittelemassa itseäni ostamalla uudet puhelimen kuoret itselleni ja siskoille tuliaisia. Kotona sitten se mun pieni hyväntuulisuus hävis taas, kun ruokana oli 2 erilaista makkaraa, kastiketta ja jotakin perunamuussin tapasta. Kyllähän sitä siinä nälissään (taas) söi, mutta olisin mielummin syöny jotain muuta. Sitten tulin tänne mun huoneeseen surffailee nettiin.
Oon tänään silti oppinutkin jotain. Täällä on usein tapana aamupalalla laittaa leivän päälle hilloo tai suklaatahnaa. Hyi helkkari minkä näköstä. Jotkut laittavat myös siihen niitä mitä voi jätskin päälle laittaa niitä koristejuttuja. Oon oppinu myös muutamia sanoja hollanniks, voisin kirjotella niitä tänne: Hyvää huomenta=goeden morgen, familie=perhe, wit brood=vaalea leipä, bruin brood=tumma leipä, koffie=kahvi, thee=tee, melk=maito, suiker=sokeri, naam=nimi, weekdagen=viikonpäivä, goeden middag=hyvää päivää, minä=ik, doei=heippa, herkullinen=smakelijk
Tänään aion mennä ajoissa nukkuu, onneks huomenna meen vasta klo 13.00 kouluun joten aivan varmasti nukun niin pitkään kuin mahdollista!! Kyllä se tästä paremmaks muuttuu kun lauantaina päämääränä on Amsterdam kera kavereiden (suomalaisten). Nyt goeden avond kaikille! (Hyvää iltaa).
keskiviikko 15. tammikuuta 2014
Mun mummo rulettaa!!
Moi!!
Näin alkuun on pakko sanoo, että mun mummo sai toimimaan WhatsApp:in !!! JEE, nyt voin silleki laitella sitä kautta viestejä ja kuvia. Aikamoinen mummeli mulla.
Sitten asiaan. Viime yönä nukuin hyvin, johtuu varmaan kun kävin lenkillä illalla. Töissä on kivaa. Oon alkanu käyttää siellä enemmän hollannin sanoja, sitä mukaan mitä opin. Tänään sain tehdä haavahoitoa ihan yksin, tuntuu hyvälle kun muut työntekijät luottavat muhun. Töissä puhuttiin toisen opiskelijan kanssa ruuasta. Hän kertoi, että täällä syödään leipää turhan paljon (TOTTA) ja perunaa useissa pääruuissa eri tavoin. Kerroin että meillä suomessa syödään keittoja useammin kuin täällä, ja mainitsin esimerkkejä kalakeitosta, kanakeitosta ja kasvissosekeitosta. Joanne meni ihan sekaisin kun kuuli meillä käytetään perunaa ja kalaa keitoissa, täällä ei. Sanoin että se on ihan normaalia ja että ne on todella maistuvia. Hän ei voisi kuulemma kuvitellakaan kalaa keitoissa. Sitten juteltiin yleisesti kaikesta. Hän kertoi että heidän koulu kestää 4 vuotta ja hän on nyt 3 vuodella. Hän ihmetteli kovasti kun kerroin että meillä suomessa mun koulu on ilmainen, samoin lounas. Hän kertoi että hänen koulu maksaa lähes 2000€ kirjat mukaanlukien. Hyi että mikä hinta!! Sitten kerroin että meillä suomessa armeija on pakollinen kaikille suomen miehille. Hän oli ihan järkyttynyt, koska täällä se on vapaaehtoista eikä juuri kukaan mene sinne. Sitten puhuttiin tuulimyllyistä ja hänen asuinpaikastaan. Töiden loppuessa juttelin yhden työkaverin kanssa, että siellä on aika tylsää viimeisen tunnin aikana, kun muut kirjoittavat raporttia tietokoneilla. Ja minä kun en voi lukea tai kirjoittaa hollaniksi mitään niin on vähän tekemisen puutetta. Työkaveri (Anja) ymmärsi onneks mitä tarkotin ja hän lupasi keksiä mulle tekemistä ens viikolla. Kuitenkin siinä vaiheessa jo mun jalat alkaa väsyä ja tulla kipeiksi niin ei oikeen kärsi enää juoksennella ympäri osastoa, kun muut istuvat kirjoittamassa. No toivottavasti Anja keksii jotain mukavaa.
Töiden jälkeen meinasin lähteä vaan kotiin ja siinä se. Joanne tuli mun kanssa odottamaan bussia ja siinä sitten juteltiin. Joanne sai mun mielen muutettua kun sanoi että nyt kun olen täällä, mun pitäis vaan mennä tutkimaan paikkoja saada elämyksiä. Sitten päätin käydä kotoa hakee rahaa ja lähteä Zuidplein kauppakeskukseen. Siinä sitten vaihtelin busseja ja pääsin perille. Muistin nähneeni yhden kivan paidan joten aattelin käydä sovittamassa sitä.Siinä pyörin ympyrää hetken, kunnes kaupat alkoi mennä kiinni. No loppujen lopuks en löytäny sitä kauppaa kun se on aika iso kauppahalli. Harmi, mutta joku vkl käyn hakemassa sen paidan jos se on hyvä! Törmäsin kotiin mennessäni uuteen opiskelijaan töistä. Juteltiin siinä hetki jotain tavallista kunnes sen bussi tuli. Kotia kun tulin niin söin ruokaa: ranskalaisia, salaattia, herneitä ja joku nugettipötkö siinä taisi olla. Se ei ollut ihan mun herkkuruokaa mut ei se pahaakaan ollut. Sitten oonkin vain ollut tässä kirjoittelemassa blogiin ja facebookisa chattaillut.
Tänään katon jotakin ohjelmaa katsomosta vielä ja sitten nukkumaan! Öitä kaikille.
Näin alkuun on pakko sanoo, että mun mummo sai toimimaan WhatsApp:in !!! JEE, nyt voin silleki laitella sitä kautta viestejä ja kuvia. Aikamoinen mummeli mulla.
Sitten asiaan. Viime yönä nukuin hyvin, johtuu varmaan kun kävin lenkillä illalla. Töissä on kivaa. Oon alkanu käyttää siellä enemmän hollannin sanoja, sitä mukaan mitä opin. Tänään sain tehdä haavahoitoa ihan yksin, tuntuu hyvälle kun muut työntekijät luottavat muhun. Töissä puhuttiin toisen opiskelijan kanssa ruuasta. Hän kertoi, että täällä syödään leipää turhan paljon (TOTTA) ja perunaa useissa pääruuissa eri tavoin. Kerroin että meillä suomessa syödään keittoja useammin kuin täällä, ja mainitsin esimerkkejä kalakeitosta, kanakeitosta ja kasvissosekeitosta. Joanne meni ihan sekaisin kun kuuli meillä käytetään perunaa ja kalaa keitoissa, täällä ei. Sanoin että se on ihan normaalia ja että ne on todella maistuvia. Hän ei voisi kuulemma kuvitellakaan kalaa keitoissa. Sitten juteltiin yleisesti kaikesta. Hän kertoi että heidän koulu kestää 4 vuotta ja hän on nyt 3 vuodella. Hän ihmetteli kovasti kun kerroin että meillä suomessa mun koulu on ilmainen, samoin lounas. Hän kertoi että hänen koulu maksaa lähes 2000€ kirjat mukaanlukien. Hyi että mikä hinta!! Sitten kerroin että meillä suomessa armeija on pakollinen kaikille suomen miehille. Hän oli ihan järkyttynyt, koska täällä se on vapaaehtoista eikä juuri kukaan mene sinne. Sitten puhuttiin tuulimyllyistä ja hänen asuinpaikastaan. Töiden loppuessa juttelin yhden työkaverin kanssa, että siellä on aika tylsää viimeisen tunnin aikana, kun muut kirjoittavat raporttia tietokoneilla. Ja minä kun en voi lukea tai kirjoittaa hollaniksi mitään niin on vähän tekemisen puutetta. Työkaveri (Anja) ymmärsi onneks mitä tarkotin ja hän lupasi keksiä mulle tekemistä ens viikolla. Kuitenkin siinä vaiheessa jo mun jalat alkaa väsyä ja tulla kipeiksi niin ei oikeen kärsi enää juoksennella ympäri osastoa, kun muut istuvat kirjoittamassa. No toivottavasti Anja keksii jotain mukavaa.
Töiden jälkeen meinasin lähteä vaan kotiin ja siinä se. Joanne tuli mun kanssa odottamaan bussia ja siinä sitten juteltiin. Joanne sai mun mielen muutettua kun sanoi että nyt kun olen täällä, mun pitäis vaan mennä tutkimaan paikkoja saada elämyksiä. Sitten päätin käydä kotoa hakee rahaa ja lähteä Zuidplein kauppakeskukseen. Siinä sitten vaihtelin busseja ja pääsin perille. Muistin nähneeni yhden kivan paidan joten aattelin käydä sovittamassa sitä.Siinä pyörin ympyrää hetken, kunnes kaupat alkoi mennä kiinni. No loppujen lopuks en löytäny sitä kauppaa kun se on aika iso kauppahalli. Harmi, mutta joku vkl käyn hakemassa sen paidan jos se on hyvä! Törmäsin kotiin mennessäni uuteen opiskelijaan töistä. Juteltiin siinä hetki jotain tavallista kunnes sen bussi tuli. Kotia kun tulin niin söin ruokaa: ranskalaisia, salaattia, herneitä ja joku nugettipötkö siinä taisi olla. Se ei ollut ihan mun herkkuruokaa mut ei se pahaakaan ollut. Sitten oonkin vain ollut tässä kirjoittelemassa blogiin ja facebookisa chattaillut.
Tänään katon jotakin ohjelmaa katsomosta vielä ja sitten nukkumaan! Öitä kaikille.
tiistai 14. tammikuuta 2014
Tiistai
Halloota halloo!
Tänään on ollut aika kiireinen päivä töissä. Kun heräsin olin vielä aika unessa, vaikka menin taas nukkuu 9-10 aikaan, mutta veikkaan että unenlaatu oli huono. No, töissä join kupin kahvia niin se sitten herätti paremmin. Töissä oli tänään erityisen mukavaa, koska sain ja pystyin tekemään töitä yksin ja oma-alotteisesti, nyt kun on päässyt jyvälle miten hommat hoidetaan! Sain osallistua myös ensimmäistä kertaa täällä haavojen hoitoon ja se meni hyvin. Sitten tutustuin taas uuteen hollantilaiseen opiskelijaan, joka oli vasta aloittanut hoitaja opinnot. Oli siis tekemistä taas ja huomasin, että oon alkanut pikkasen ymmärtämään hollantia! Tosi vähän kyllä, enkä ite osaa kun 2-5 sanaa sanoa, mutta alkua sekin. Kahvitauolla mm. ymmärsin että työntekijät keskustelivat ainakin avocadoista, kranaattiomenoista, viikunoista ja luultavasti muistakin hedelmistä ja mitä vitamiineja ne sisältävät. Yksi työkaveri antoi mulle syötäväks sellasen hedelmän, mitä en oo koskaan ennen nähnyt enkä tiiä mikä sen nimi on. Se oli päältä keskikova, valko/keltainen jonka sisällä oli onkalo. Onkalossa oli sisäpinnalla ruskeaa tummaa mönjää jossa oli keltaisia pieniä siemeniä. Se maistu tosi makealle mutta hyvää oli.
Töissä sitten tajusin että melkein kaikki ovet aukeavat niinkuin itseeni päin. Yritän aina työntää ovia auki mutta ne pitääkin vetää (milloinhan opin muistamaan sen). Sitten olin yhteen kauppaan menossa kerran, jossa oli sellaset portit (mitkä suomessa aukeaa itsestään auki), ja menin niiden eteen seisomaan ja odotin milloin ne aukeavat. No, jollakin oli varmaan hauskaa kattoo kun siinä pällistelin aikani, kunnes tajusin että ne pitää itse työntää auki!! Vähän nolotti...
Töistä tuliin kotiin, pelasin bilistä tabeltilla ja lähdin kävelylle eri suuntaan, missä siin en ollut ennen käynyt. Oli kivan näköistä kun täällä on niin paljon samannäköisiä asuntoja vierekkäin, mutta mulla menis hermo asua sellasessa. Oli ihanan pieniä katuja joita pitkin jatkoin vaan kävelemistä. Vastaan tuli lasten koulu, leikkipaikkoja ja puistoja. Sitten kun jalkoja aloi väsyttää niin lähdin takaisin, mutta sitten tajusin etten tienny missä olin. Eka kerta kun eksyn täällä! JEE. Ei auttanu kun muistella mistä olin kulkenut, mutta eipä se auttanut mitään. Kysyin sitten vastaantulijalta lähintä bussipysäkkiä, josta sitten tulin bussilla kotiin. Että sellanen iltakävely!
Oon nähnyt täällä päivittäin monia lentokoneita jotka lähtevät täältä johonkin päin maailmaa. Kerran laskin ja sain 9 konetta mun näkökenttääni! Mieleen tulee joka kerta se hetki kun ite lähen takasin suomeen. Mutta onneks siihen on vielä jokunen viikko. Kotona sitten näin perheen äidin vanhimman tyttären ja hänen perheensä. Heillä oli 1 poika j0onka nimi oli Dex. Se oli tosi ujo tietenkin, mutta ihana kuiteskin! Ei ehditty montaa sanaa vaihtaa kun he lähtivät omaan kotiin. Sitten syötiin jotakin laatikkoa, jota aion kokeilla suomessakin. Siinä oli punajuurta, sipulia, jauhelihaa ja olisko ollut perunaviipaleita päällä ja kermaa. NAM. Sitten kävinkin suihkussa ja tässä mä nyt kirjoitan teille lukijoille mun päivästä. Kello on täällä nyt vasta vähän yli 8 joten ehkä surffailen vähän netissä ja sen sellasta ja käyn nukkumaan. Huomenna taas jatkuu mun elämys täällä, hyvät yöt!
Tänään on ollut aika kiireinen päivä töissä. Kun heräsin olin vielä aika unessa, vaikka menin taas nukkuu 9-10 aikaan, mutta veikkaan että unenlaatu oli huono. No, töissä join kupin kahvia niin se sitten herätti paremmin. Töissä oli tänään erityisen mukavaa, koska sain ja pystyin tekemään töitä yksin ja oma-alotteisesti, nyt kun on päässyt jyvälle miten hommat hoidetaan! Sain osallistua myös ensimmäistä kertaa täällä haavojen hoitoon ja se meni hyvin. Sitten tutustuin taas uuteen hollantilaiseen opiskelijaan, joka oli vasta aloittanut hoitaja opinnot. Oli siis tekemistä taas ja huomasin, että oon alkanut pikkasen ymmärtämään hollantia! Tosi vähän kyllä, enkä ite osaa kun 2-5 sanaa sanoa, mutta alkua sekin. Kahvitauolla mm. ymmärsin että työntekijät keskustelivat ainakin avocadoista, kranaattiomenoista, viikunoista ja luultavasti muistakin hedelmistä ja mitä vitamiineja ne sisältävät. Yksi työkaveri antoi mulle syötäväks sellasen hedelmän, mitä en oo koskaan ennen nähnyt enkä tiiä mikä sen nimi on. Se oli päältä keskikova, valko/keltainen jonka sisällä oli onkalo. Onkalossa oli sisäpinnalla ruskeaa tummaa mönjää jossa oli keltaisia pieniä siemeniä. Se maistu tosi makealle mutta hyvää oli.
Töissä sitten tajusin että melkein kaikki ovet aukeavat niinkuin itseeni päin. Yritän aina työntää ovia auki mutta ne pitääkin vetää (milloinhan opin muistamaan sen). Sitten olin yhteen kauppaan menossa kerran, jossa oli sellaset portit (mitkä suomessa aukeaa itsestään auki), ja menin niiden eteen seisomaan ja odotin milloin ne aukeavat. No, jollakin oli varmaan hauskaa kattoo kun siinä pällistelin aikani, kunnes tajusin että ne pitää itse työntää auki!! Vähän nolotti...
Töistä tuliin kotiin, pelasin bilistä tabeltilla ja lähdin kävelylle eri suuntaan, missä siin en ollut ennen käynyt. Oli kivan näköistä kun täällä on niin paljon samannäköisiä asuntoja vierekkäin, mutta mulla menis hermo asua sellasessa. Oli ihanan pieniä katuja joita pitkin jatkoin vaan kävelemistä. Vastaan tuli lasten koulu, leikkipaikkoja ja puistoja. Sitten kun jalkoja aloi väsyttää niin lähdin takaisin, mutta sitten tajusin etten tienny missä olin. Eka kerta kun eksyn täällä! JEE. Ei auttanu kun muistella mistä olin kulkenut, mutta eipä se auttanut mitään. Kysyin sitten vastaantulijalta lähintä bussipysäkkiä, josta sitten tulin bussilla kotiin. Että sellanen iltakävely!
Oon nähnyt täällä päivittäin monia lentokoneita jotka lähtevät täältä johonkin päin maailmaa. Kerran laskin ja sain 9 konetta mun näkökenttääni! Mieleen tulee joka kerta se hetki kun ite lähen takasin suomeen. Mutta onneks siihen on vielä jokunen viikko. Kotona sitten näin perheen äidin vanhimman tyttären ja hänen perheensä. Heillä oli 1 poika j0onka nimi oli Dex. Se oli tosi ujo tietenkin, mutta ihana kuiteskin! Ei ehditty montaa sanaa vaihtaa kun he lähtivät omaan kotiin. Sitten syötiin jotakin laatikkoa, jota aion kokeilla suomessakin. Siinä oli punajuurta, sipulia, jauhelihaa ja olisko ollut perunaviipaleita päällä ja kermaa. NAM. Sitten kävinkin suihkussa ja tässä mä nyt kirjoitan teille lukijoille mun päivästä. Kello on täällä nyt vasta vähän yli 8 joten ehkä surffailen vähän netissä ja sen sellasta ja käyn nukkumaan. Huomenna taas jatkuu mun elämys täällä, hyvät yöt!
maanantai 13. tammikuuta 2014
Tavallinen päivä
Iltoja kaikille!
Tänään alkoi toinen viikko täällä Hollannissa. En tajua, että tasan viikko sitten istuin tuolla keittiössä ensimmäistä iltaa viettämässä ja tutustumassa perheeseen. Tänään oli rauhallinen, normaali päivä. Menin töihin ja olin siellä työntekijän mukana, kenen kanssa en ole ennen ollut. On kiva nähdä monen eri työntekijöiden työskentelytavat, jotta voi itse miettiä mikä on mulle paras tapa tehdä töitä. Joo, viikonlopun jälkeen ei ollut vaikeaa herätä aikasin, koska nukahdin eilen jo ennen 22.00. Sain pitkät hyvät unet, joten jaksoin olla töissä! Sitten töistä menin kauppakeskukseen (taas), käyn siellä aika usein koska se on työpaikan ja bussipysäkkien keskellä joten siellä on hyvä odottaa linkkiä kotiin. Ostin pepsiä mun jemmakaappiin ja synttärikortin siskolle. Ajattelin etten osta tällä viikolla paljonkaan mitään, koska mennään viikonloppuna amsterdamiin niin on sitten siellä tarpeeksi rahaa. Töistä lähdin kotiin ja jumppasin vähän "omaa treeniä" mun huoneessa. Sitten tulinkin alakertaan juttelemaan perheen isän ja äidin kanssa. Kuulin, että perheen iskä lähtee kyprokselle 10 päivän päästä, koska siellä on hänelle sukulaisia. Hän ei tiedä tuleeko milloin takaisin, joten pitää tutustua häneen kunnolla ennen kuin se lähtee :)
Puhuttiin iskän kanssa myös mun lähtemisestä takaisin suomeen, mikä osuu justiin ystävänpäivän kohdalle. Sanoin että pelottaa täältä päästä lähteä suomeen kukn tulo suomesta tänne, koska pelkään etten löydä oikeaa porttia, laukut hukkuu tai myöhästyn tai jotain!! :DDD No, ehkä ei ihan vielä kuitenkaan kannata noita juttuja miettiä. Onneks kuitenki oon sillain rohkee, että uskallan kysyä neuvoa sun muuta jos ongelmia syntyy.
Tänään syötiin perunoita, papuja ja jotakin lihaa. Jälleen kerran ihan törkeen hyvää! Sitten juteltiin eläimistä, näytin kuvia äidille mun kissasta ja jänöstä. Kerroin myös kuinka erilaista erilaista on työskennellä suomessa kuin täällä. Joka päivä huomaan jotain uutta tai erilaisia tapoja töissä.
En malta oottaa perjantaita koska sillon meen tutustumaan siihen luokkaan!! Aion ehkä näyttää heille diaesityksen, jonka tein suomesta, jyväskylästä ja koulustani. Aion näyttää sen myös tälle perheelle. Lauantaita ootan vielä enemmän, koska silloin tulee amsterdam uutena haasteena! Mukava käydä siellä ennen kuin mun mummo, pappa ja kummitäti tulee käymään täällä, koska he majoittuvat amsterdamissa. Kiva olo tulee kun saa niille esitellä paikkoja joita he eivät tiedä! Oon siis jollain tapaa viisas.
Mä tosiaan oon huomannu että pidän täällä mun huoneen siistinä, toisin kun kotona mun kämppä on aina vähän sotkunen (myönnän). Ei se nyt niin hirveesti oo, mut kuitenkin. Onhan siinä iso ero siivota yks huone tai kokonainen asunto. Mut silti!! Täällä myös kävellään ulkokengät sisällä, mikä on niiiiiiiiin outoo kun olla ja voi. Mulla menis hermo kotona siivota lattiaa joka päivä. Täällä on myös tapana antaa poskipusuja 3 kertaa sivulta sivulle. Se oli vähän outoo kun tulin tänne viime viikolla, ja joku vaan työnsi mut eteensä ja pussaili siinä sitte. Mun ilme oli varmasti kuvattavan arvoinen. No, nyt näitä juttuja tulee mieleen kun on jo vähän aikaa mennyt ja alkuhuuma laantunut. Tänään hauskin hetki oli ehkä se, kun olin kävelemässä kotiin bussipysäkiltä, niin joku takaa tuleva autoilija (mies) esitti leveen hymyn mulle samalla kun tööttäs ja vilkutti mulle! Taas olin vähän silmät kierossa. Hah.
Nyt meen yläkertaan vähän facebookkiin juttelee kaikille ja ehkä kattoo katsomosta jotakin. Hyvää yötä!
Tänään alkoi toinen viikko täällä Hollannissa. En tajua, että tasan viikko sitten istuin tuolla keittiössä ensimmäistä iltaa viettämässä ja tutustumassa perheeseen. Tänään oli rauhallinen, normaali päivä. Menin töihin ja olin siellä työntekijän mukana, kenen kanssa en ole ennen ollut. On kiva nähdä monen eri työntekijöiden työskentelytavat, jotta voi itse miettiä mikä on mulle paras tapa tehdä töitä. Joo, viikonlopun jälkeen ei ollut vaikeaa herätä aikasin, koska nukahdin eilen jo ennen 22.00. Sain pitkät hyvät unet, joten jaksoin olla töissä! Sitten töistä menin kauppakeskukseen (taas), käyn siellä aika usein koska se on työpaikan ja bussipysäkkien keskellä joten siellä on hyvä odottaa linkkiä kotiin. Ostin pepsiä mun jemmakaappiin ja synttärikortin siskolle. Ajattelin etten osta tällä viikolla paljonkaan mitään, koska mennään viikonloppuna amsterdamiin niin on sitten siellä tarpeeksi rahaa. Töistä lähdin kotiin ja jumppasin vähän "omaa treeniä" mun huoneessa. Sitten tulinkin alakertaan juttelemaan perheen isän ja äidin kanssa. Kuulin, että perheen iskä lähtee kyprokselle 10 päivän päästä, koska siellä on hänelle sukulaisia. Hän ei tiedä tuleeko milloin takaisin, joten pitää tutustua häneen kunnolla ennen kuin se lähtee :)
Puhuttiin iskän kanssa myös mun lähtemisestä takaisin suomeen, mikä osuu justiin ystävänpäivän kohdalle. Sanoin että pelottaa täältä päästä lähteä suomeen kukn tulo suomesta tänne, koska pelkään etten löydä oikeaa porttia, laukut hukkuu tai myöhästyn tai jotain!! :DDD No, ehkä ei ihan vielä kuitenkaan kannata noita juttuja miettiä. Onneks kuitenki oon sillain rohkee, että uskallan kysyä neuvoa sun muuta jos ongelmia syntyy.
Tänään syötiin perunoita, papuja ja jotakin lihaa. Jälleen kerran ihan törkeen hyvää! Sitten juteltiin eläimistä, näytin kuvia äidille mun kissasta ja jänöstä. Kerroin myös kuinka erilaista erilaista on työskennellä suomessa kuin täällä. Joka päivä huomaan jotain uutta tai erilaisia tapoja töissä.
En malta oottaa perjantaita koska sillon meen tutustumaan siihen luokkaan!! Aion ehkä näyttää heille diaesityksen, jonka tein suomesta, jyväskylästä ja koulustani. Aion näyttää sen myös tälle perheelle. Lauantaita ootan vielä enemmän, koska silloin tulee amsterdam uutena haasteena! Mukava käydä siellä ennen kuin mun mummo, pappa ja kummitäti tulee käymään täällä, koska he majoittuvat amsterdamissa. Kiva olo tulee kun saa niille esitellä paikkoja joita he eivät tiedä! Oon siis jollain tapaa viisas.
Mä tosiaan oon huomannu että pidän täällä mun huoneen siistinä, toisin kun kotona mun kämppä on aina vähän sotkunen (myönnän). Ei se nyt niin hirveesti oo, mut kuitenkin. Onhan siinä iso ero siivota yks huone tai kokonainen asunto. Mut silti!! Täällä myös kävellään ulkokengät sisällä, mikä on niiiiiiiiin outoo kun olla ja voi. Mulla menis hermo kotona siivota lattiaa joka päivä. Täällä on myös tapana antaa poskipusuja 3 kertaa sivulta sivulle. Se oli vähän outoo kun tulin tänne viime viikolla, ja joku vaan työnsi mut eteensä ja pussaili siinä sitte. Mun ilme oli varmasti kuvattavan arvoinen. No, nyt näitä juttuja tulee mieleen kun on jo vähän aikaa mennyt ja alkuhuuma laantunut. Tänään hauskin hetki oli ehkä se, kun olin kävelemässä kotiin bussipysäkiltä, niin joku takaa tuleva autoilija (mies) esitti leveen hymyn mulle samalla kun tööttäs ja vilkutti mulle! Taas olin vähän silmät kierossa. Hah.
Nyt meen yläkertaan vähän facebookkiin juttelee kaikille ja ehkä kattoo katsomosta jotakin. Hyvää yötä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)